life is confusing.

Nyt on sitten koulutunnit tältä vuodelta suoritettu. Enää pitää lähettää todistus au pair toimistolle ja sitten se on siinä!

Torstaina oli Kiitospäivä ja saatiin host äidin sisko miehensä ja poikansa kanssa sekä host äidin äiti kylään. Päivä suju suht lepposissa merkeissä kotona hengaillen. Mä olin "töissä" mikä oli sinänsä vähän outoo.. Mua ärsyttää tollaset työpäivät missä aikuisia on enemmän ku paljon paikalla ja en oikein tiedä mikä mun rooli on. No hyvin siitä selvittiin. Ruoka oli oikein hyvää ja oli mukavaa jutella kaikkien kanssa. :)

Mun kohokohta Kiitospäivän vietossa oli kuitenkin "Black Friday". Vuoden vilkkain ostospäivä. Aamulla heräsin 4.10 ja lähdin kohti ostaria. Pari kauppaa oli auennut jo neljältä mut me kuitenkin tähdättiin sinne viideksi. HULLUA! mutta pirun hauskaa oli olla shoppailemassa siihen aikaan aamusta. Ja hyviä alennuksia saatiin. Yhteensä shoppailua kerty perjantaina varmaankin 10 tuntia. Huh Huh. Illan päätteeksi käytiin vielä katsomassa naapurikylän, Ridgefieldin jouluvalojen sytytystä. Jep, niin se menee, Kiitospäivä tuli ja meni ja nyt alkaa jouluhässäkkä. Valot, kuuset, koristeet ja joululaulut valtaa kaikki paikat. :)

Täytyy kyllä myöntää, että ekaa kertaa moneen vuoteen en oo kovin ilonen, että joulu on tulossa. Siihen löytyy pari isompaa syytä. Toinen on se, että en saa viettää joulua, omaa lempi juhlaa, oman perheen kanssa. Ja toinen sitten se, että tiedän kun joulu lähestyy, myös mun vuosi Jenkeissä alkaa olla lopuillaan.

Ja tää vuoden loppuminen tuottaa tällä hetkellä ihan mieletöntä stressiä, ahdistusta ja panikointia. Ollaan tästä mun täällä olevien kavereiden kanssa paljon puhuttu. Mulla menee jo tässä kohtaa yöunet kun mietin näitä asioita liikaa. Saa nähdä millaset silmänaluset on tammikuussa. :D Noh jokatapauksessa, en osannut odottaa, että tää on näin vaikeeta ja ahdistavaa. Melkein jopa pahempi tilanne kun Suomesta tänne lähdettäessä. Niitä asioita mitkä tässä kotiin menossa ahdistaa on toooosi monta. Ja on vaan niin haikeeta lähtee täältä. Toki odotan innolla, että näen mun perheen ja kaverit pitkän ajan jälkeen, mutta se myös tuo paineita. Voiko kaikki olla ihan kun aina ennenkin? Jos ihmiset suomessa ei oo muuttunu niin oon varma, että mä oon jollain tapaa muuttunu. Tietysti toivon, että parempaan, mutta mistä sitä koskaan tietää. Ja kuinka sopeudun takasin Suomeen? Asiaa ei ainakaan helpota, että ei oo tällä hetkellä asuntoa siellä, eikä töitä ja tavarat odottaa varastossa. Eli ei kovin hehkee alku ainakaan oo tiedossa. Ja kaikin puolin oonko valmis menemään takasin vai oliskohan pitäny kuitenkin jäädä pidemmäks aikaa..? Oon kyllä aika varma, että au pair hommaa en enää pidempää kestäis, mut entäpä jotain muuta.. Ehkä joku päivä.

Ajatukset on siis kovin sekasin ja ei oikein aina tiedä miten päin olis. Toivon, että kaikki menee Suomessa hyvin ja elämä alkaa siellä sujua. Varmaan se niin on ja turhaan taas stressaan. Mutta kun ei osaa olla stressaamattakaan. Ja toivon mukaan ne läheisetkin hyväksyy mut takasin sellasena kun oon, samanlaisena tai erilaisena.

Nyt sitten viimeisistä hetkistä nauttien. Se on kuulkaa 7 viikkoa töitä jäljellä, sen jälkeen pienen loman kautta takaisin kylmään pohjolaan. :D

Halloween, Florida, Paluu Suomeen.

Voih kun muistaisin mitä kaikkee on tapahtunut. En valitettavasti muista kun isoimmat jutut, joten pientä tarinaa niistä.

30.10.-31.10. Halloween Viikonloppu

Halloween tuli ja meni. Kaupat oli täynnä kaikenmaailman halloween kamaa ja ihmisten pihoja koristi halloween koristelut. Mulla jäi asun hankinta vähän viime tippaan, mutta löysin kun löysinkin sopivan asun, blondista muuttu musta hiuksinen merirosvo.

Perjantaina 4 kaveria tuli hakemaan mua ku pääsin töistä ja suunnattiin Lake Compounce nimiseen huvipuistoon. Siellä oli laitteita auki ja ehdittiin laitteissa hurvitella pari tuntia. Sitten sinne oli rakennettu Halloweenin kunniaksi iso Haunted Graveyard. Sinne sitten suunnattiin. Voi piru mikä kokemus. Oon samantyylisessä ollu Universal Studioilla Losissa, mutta tää oli kyllä paaaaaljon pahempi. Siellä mentiin erilaisten alueiden läpi missä oli jos jonki näköstä pelottelijaa, osa nukkeja ja osa oikeita näyttelijöitä. Siellä ne seuras meitä pimeessä ahtailla käytävillä ja niitä tuli joka suunnasta ja pahimmillaan oikeiden moottorisahojen kanssa ja se koko homma kesti TUNNIN kävellä läpi. Siis niin pelotti vaikka tiesi, että ei ne saa edes koskea meihin. :D Mutta oli hieno kokemus vaikka pissat meinas tulla housuun. Just jotain tollasta odotinkin.

Lauantaina kävin pikasesti kurkkaamassa lasten trick or treat kierrosta. Tyttö oli sairaanhoitaja ja poika poliisi. Sulosia tapauksia. Harmi vaan, että meidän perheessä ei karkkia juurikaan syödä niin suurin osa lasten nameista lensi roskiin. Sieltä suuntasin kavereiden kanssa Tarrytowniin Lauran luokse vähän juomingeille ja sieltä sitten NYCiin. Siellä mentiin taas Webster Halliin kun kaikki seurueessa ei oo 21 niin ei oo muita vaihtoehtoja. Siellä oli viralliset Halloween paraatin jatkot, joten väkeä riitti. Lippuja oli radion mukaan myyty 4000. Ja kyllä niistä sai maksaa, 50$vaikka ostettiin ennakkoon. Noh oli oikein hauskaa, kunnes yksi seurueesta viipyi vessassa liian pitkään niin järkkärit päätti sitten pistää pihalle. Eihän sitä voinut toista yksin jättää niin oli meidän muidenkin sit lähdettävä.. Et joo ei loppunu sitte kovin hienosti. Mut tulipahan käytyä! Sellanen Halloween tänä vuonna. :D

5.11.-9.11. Florida
Host perheen kanssa lähdettiin muutaman päivän lomalle Floridaan. Paikka oli Southwestissä, pieni saari nimeltään Captiva Island. Voi sitä ihanuutta kun päästiin Floridaan ja käveltiin lentokentältä ulos ja ihana lämmin ja aurinkoinen ilma oli vastassa. Olihan kuitenkin Marraskuu. ;) Oli oikein mukava loma. Mä olin töissä pari tuntia päivässä ja sitten muu aika hengailtiin koko perheen voimin. Kävin lasten kanssa rannalla ja sitten oltiin paljon altailla, melkeimpä koko päivä. Sain jopa vähän väriäkin. Ajeltiin paikasta toiseen Golf kärryllä ja nautittiin vaan niistä maisemista ja siitä lämmöstä. :) Tosi mukava loma ja ihana oli olla lämpösessä ja aurinkoisessa paikassa. Vaikkakin oli vähän tuulista (varsinkin 2 vikaa päivää) kun jossakin siellä merellä riehui Hurrikaani.

Floridan jälkeen palattiin kylmään New Yorkiin. Pikku masis iski sen jälkeen, mutta siitä selvis nopeesti. Ei täälläkään nyt kylmä oo kun ajattelee et on marraskuu. Joka päivä on ainakin +10, viime sunnuntaina jopa lähemmäs +20. Aurinkoistakin on ollu ja se piristää kummasti. Joten ei valittamista.

Muuten viime aikojen fiilikset on ollu sekavat. Sitä kun tajuaa että kohta on kotona nyt kun lentopäiväkin on varmistunut (23.1. olen siis takaisin suomessa). Ja tuntuu kamalalta ajatella, että pitää hyvästellä kaikki nämä ihanat ihmiset ja paikat, sitten tuntuu, et ihana päästä suomeen ja nähdä siellä kaikki tuttu ja turvallinen, sit taas ei halua lähtee ja jos lapset kiukkuaa haluis mennä vaan heti kotiin sillä sekunnilla. Mieliala vaihtuu joka päivä, joskus jopa useita kertoja päivässä. Tosi isoja asioita joutuu käydä läpi ja pään sisällä on miljoona eri asiaa. Eniten ahdistaa hyvästit ja samalla myös pelottaa kuinka ihmiset suomessa ottaa mut vastaan ja mitä musta ajatellaan. Siellä ihmiset ehkä luulee, että oon täysin samanlainen kun aina ennenkin, mutta kyllä tässä vuodessa jotain muutoksia on tapahtunut, en vaan oo niistä ihan varma ja tietonen itekään. Ja pelottaa myös se tilanne siellä, että ei oo omaa asuntoa eikä töitä. Niin ja miltä suomi tuntuu näin suurien kaupunkien ja suuren maan jälkeen? Noh kohta se selviää. :) Kyllä uskon, että kaikki asiat järjestyy. Helppoa se ei todellakaan oo, mutta onneks on ihmisiä ketä tukee ja auttaa parhaansa mukaan. Tuli ehkä melko sekanen kirjotus, mutta alka väsy painaa.

Tällä viikolla lapset on enemmän kotona, joten lisää töitä mulle. Ja ens viikonloppuna meen suorittamaan viimiset koulutunnit. Sitten ens viikolla onkin jo Kiitospäivä, sitä odotellessa. :)

Iskän kanssa hengailua ja lomaa!

Isi siis tuli vihdoin kylään 7.10. Tarkoitus oli mennä iskää hakemaan kentältä illalla töiden jälkeen. Mutta lento oli myöhässä kevyet 7tuntia ja saapuminen oli arvioitu keskelle yötä n. 3.30am New Yorkin aikaa. Mua tietty vähän huoletti mitenkä iskä yksin selviää kentältä NYCiin ja sieltä junalla North Salemiin ja kerroin huoleni host äitille joka totes, että mun pitäis kyllä mennä se hakemaan. Ihme, että anto mun lähtee yöllä ajamaan. No menin sit nukkuu kahdeksan jälkeen ja sain unta 9 maissa ja lähin ajamaan kentälle joskus 3am. Johan oli kokemus. Koskaan en oo siellä käyny niin vähän jännäs. Mutta parempi noin kun ei ollu paljoa liikennettä ni sai rauhassa tehdä kaistanvaihtoja 12 kaistasilla teillä. :D Selvisin perille hienosti ja olin siellä odottelemassa juuri sopivaan aikaan.

Oli kyllä niin kiva nähdä iskää! Vaikka "justhan me nähtiin" 3 kk sitten. :D Ja vielä paremman siitä teki se, että iskä yöpy täällä meidän vierasasunnossa niin se oli sitten tässä lähellä koko ajan. to,pe meillä meni tässä meidän alueella hengaillessa ja lasten kanssa ollessa. Mulla oli ihan normaalisti töitä. Lauantaina lähdettiin NYCiin. Käytiin vähän times squarella ja Rock'nRoll Hall of Fame museossa, mikä olikin tosi kiva. Siellä kuulokkeet päässä kuljettiin ja hyvät rokkibiisit soi sitä mukaan kun museossa liikuttiin. Lisäks päästiin ilmaseks kun museo kunnioitti John Lennonin 69v syntymäpäivää. Illalla käytiin vielä syömässä hauskassa dinerissä ja parissa eri baarissa drinksulla. Toisessa baarissa iskältä myös kysyttiin henkkarit, voitteko uskoa, eihän se nyt oo kuitenkaan kun 26 vuotta mua vanhempi. Haha. Kyllä nauratti.

Sunnuntaina aamusta lähdettiin etsimään aamupalaa ja suunnattiin metrolla Brooklyniin. Siellä käytiin Prospect Parkissa, joka oli oikein kiva. Mutta huomasi kyllä, että ei siitä niin hyvää huolta pidetä kun central parkista. Sieltä sitten käveltiin rannan tuntumaan mistä näki mukavasti Manhattan Skylinen. Se on aina yhtä kivannäkönen vaikka sen on jo useempaan kertaan nähnytkin. Sunnuntai illan kruunasi asia mitä oon odottanut jo vuosia, nimittäin NHL jääkiekko peli Madiso Square Gardenissa. NY Rangers sai vastaansa Anahaim Ducksit, joissa pelaa mm. Saku Koivu, Teemu Selänne ja Petteri Nokelainen. Kyllä oli hieno ! Olikin jo vähän ikävä jääkiekko pelissä olemista. Ei voi muuta sanoo kun et hieno muisto jäi ja varmasti meen vielä joskus uudestaan. :)

Maanantaina sitten mentiin iskän ja lasten kanssa Bronxin eläintarhaan kun lapsilla ei ollu koulua. Oli hauskaa ja oli kiva kun isi oli mukana. Jäi lapsillekin hieno muisto. Ja aika söpö näky kun 5-v pikkupoika kävelee 2metrisen kanssa käsikädessä, niistä tais tulla hyviä kavereita. :) Lopulta oli iskän aika lähteä takasin kotiin, kyllä aika meni vaan liian nopeesti. Ja oli kovin tyhjä olo kun tuolla vierasasunnossa ei ollutkaan enää ketään. Mutta tästä hetkestä enää n. 3kk ja oon takasin kotona ja näen rakkaan perheen taas. :>

Se viikko menikin sitten nopeesti kun oli vaan 2 kokonaista työpäivää jäljellä. Torstaina (15.10.) iltapäivästä suuntasin junalla kohti NYCiä ja sieltä Lauran kanssa kohti lentokenttää ja suuntana LAS VEGAS ! Tätä oli odotettu enemmän kun paljon ja vihdoin se hetki oli käsillä, JEEEE! Vegasissa oltiin 6tunnin koneessa istumisen jälkeen paikallista aikaa n. puolen yön kieppeillä. Aika eroa New Yorkiin on siis 3 tuntia. Vähän käytiin istahtamassa hotelli huoneessa ja lähdettiin heti tutustumaan hotellin alabaariin. Kauaa ei jaksanut kun väsy paino.

Aamulla suht ajoissa ylös ja altaille. Onhan lokakuu niin pitää kai nyt altailla makailla. Niin kun Vegasissa arska paisto ja lämmintäkin oli vielä semmonen +30 (ja ihan joka päivä!). Siellä oltiin aamusta alku iltaan asti ja juotiin drinksuja ja nautittiin vaan siitä, että päästiin lomalle. Allas alue oli tosi ihana. Illasta mentiin syömään ja siellä saatiin managerilta paikka yhden clubin vieraslistalle. Sinne siis suunnattiin. Clubi oli 54ssä kerroksessa, näkymät Las Vegas Stripille ja ulkoterassillakin tanssilattia, NIIIN SIISTIÄ! Oli kyllä kivaa, Laura ei niinkään tykännyt kyllä musiikista mikä oli harmi. Ilta jatkui aamuun asti ja sama toistui sitten seuraavana päivänä, mutta eri clubilla. Sunnuntai iltana sitten kyllä huomas valvoneensa, väsytti ihan törkeen paljon. Vielä kuitenkin viimiset altaalla makoilut ja illalla eri casinoiden kiertelyä. Maanantai aamuna oli valitettavasti aika palata kotiin. :/
Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja oli tosi kivaa. Sain sen mitä tarvitsin, rentouttavan loman. Vaikka olinkin ihan väsynyt kun kotiin palasin. ;)

Arkeen paluu on sujunu vähän takkuillen ja on ollu aika tylsä viikko. Viikonlopullekaan oo oikein mitään erikoista tekemistä. Mutta ehkä hyvä vaan ni jos sais rahaa säästöön.

Tätä viikkoa on myös varjostanut uutinen Tampereelta. Nuori mies katosi 2 viikkoa sitten ja löytyi tänään hukkuneen. Valitettavasti henkilö on monen mun kaverin kaveri ja jokatapauksessa kamala juttu.
Osanotto Nikon perheelle ja ystäville. Life's tough.

Yleispäivitys arjesta

Tähän alkuun sen verran, että kirjotin siis yhdellä kertaa kolme päivitystä. Vähän alempaa siis löytyy Niagaran putous reissun päivitys ja synttäripäivitys. Jaksat lukea tai et. :)

Arki täällä sujuu edelleen mukavissa merkeissä. Pinnaa kiristää taas vähän useemmin kun hetki sitten, mutta ei nyt mitään ihan pahoja hermon menetyksiä oo ollut. Sää on täälläkin jo muuttunut syksyiseksi, mutta sopii mulle. On niiiiiin kaunista. Täällä on niin paljon lehtipuita, että monet ette osaa edes kuvitella ja ne kun kaikki vaihtaa värejä samoihin aikoihin niin on todella kaunista! Jotkut puut on ihan kirkkaan punaisia. Ilma on muutenkin ollut aurinkoinen lähes koko aika ja iltapäivisin lämpötila saattaa edelleen nousta +17-+19 asteeseen. Mutta kuitenkin ilma on todella raikas ja hyvä hengittää. Kesällä oli niin kuuma ja kostea, että oli joskus melko tuskasta. Tätä on siinä mielessä kaivannut jo.

Lapset käy koulussa ahkerasti. Päivät niillä on hurjan pitkiä. Joka päivä 9-4. Jopa pienemmällä 5 vuotiaalla. Siitä kyllä huomaa, että se on tosi väsyny iltasin ja sen seurauksena joskus myös tosi kiukkunen. Mutta se on vanhempien asia päättää minkälainen ohjelma sillä on. Toki en valita kun mulla on niin paljon vapaa aikaa mikä on tosi jees, mutta kyllä mun sääliks käy välillä pikkumiestä. Aijoo ja en tiedä oonko siitä koskaan maininnut kun tuo tyttö 8v osaa laskea tosi sujuvasti 1-10 suomeksi. Ja osaa myös joitain perus sanoja. Yks päivä sitten päätin opettaa nuoremmallekin numeroita niin sehän totes että "kyllä mää osaan yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen" Sieltä tuli numerot 1-10 tosi sujuvasti vaikka en koskaan oo opettanut. Kai se on siskoonsa kuunnellut ja oppinut. Älyttömän sulosen kuulosta kun toinen laskee. :) <3

Meillä on uusi au pair tiedossa joka siis ottaa mun paikan tammikuussa. Mä aion tehdä töitä vähän pidempään kun oli tarkoitus, aina 13.1. asti ja tää uusi au pair SAKSASTA (:/) tulee 8.1. Eli muutama päivä ollaan sitten yhtäaikaa niin pääsen opettamaan sille arjen askareita. Ihan mukavalta vaikuttaa ja sopivalta tähän perheeseen. :) Tosin en osannut odottaa kuinka oudolta tää tuntu. Lapset tietysti siitä tosi innoissaan ja hän on puheen aiheena paljon ollut viimepäivinä niin kyllä se vaan vähän sydämmestä vihlasee. Ei oikein pysty ymmärtämään, että mä lähden ihan pian. Tuntuu hullulta antaa "mun lapset" ja "mun perhe" jollekin toiselle. Mutta niin se menee.

Sunnuntaina meillä oli host vanhempien 10 vuotishääpäivä juhlat täällä meillä. Mä olin töissä ja myös L oli palkattu lapsen vahdiksi. Aamulla ennen ku juhlat starttas menin alakertaan juttelemaan host äidille. Siinä kesken lauseen lopetin puhumisen kun hämmennyin niin kovin. Jäin tuijottamaan miestä joka oli meidän keittiössä, hän oli kokki. Siis morjes, meillä oli oma kokki!!! Ihan oikee sellanen, kokin kuteet päällä. Ja myöhemmin tuli myös apukokki ja tarjoilija. Kyllä se varmaan ihmetteli kun tuijotin vaan ja lopetin puhumisen, mutta hämmennyin niin kovin. :D Teki kyllä hyvää ruokaa ja vieläkin on jäljellä vaikka kuinka paljon. Juhlat oli tosi onnistunu. Lapsia oli kaikkiaan 12 ja niiden perään L:n kanssa katsottiin ja keksittiin niille tekemistä. Juhlat kesti kaikkiaan 4.5 tuntia ja jossain kohtaa meinas uupua sen lapsilauman kanssa, mutta lopussa kiitos seisoo kun host isi toi meille palkan käteen. ;) Sitten en valittanu enää yhtään. :D haha.

Eilen maanantaina 5.10. (voi hurja, lokakuu jo!!!) oltiin L:n ja Lauran kanssa Madison Square Gardenilla NYCssä katsomassa P!NK:iä ja oli niiin huippua! Ihan mielettömän kivaa ja oli niin hienoa nähdä kyseinen artisti livenä. Meidän paikat oli tosi ylhäällä, mutta silti oikein hyvät. Näkymä lavalle oli tosi hyvä ja oltiin eturivissa niin sai nojailla kaiteeseen eikä ketään ollut edessä. Aivan mahtavaa kyllä. Yks niistä kokemuksista mitä halusinkin täällä saada. Niin paljon ihmisiä ja kaikki (myös ne yläkatsomot) ihan menossa mukana!

Nyt sitten odotan huomista kuin kuuta nousevaa, ISI TULEE KYLÄILEMÄÄN !!!! :) Huomenna illalla meidän aikaa lähden hakemaan isiä kentältä, vähän jännittää sinne ajaminen, mutta eiköhän siitä selvitä. Iskä aikoo olla täällä aina maanantaihin asti, joten varmasti mukava loppuviikko tulossa! Sieltä tulee sitten myös mukana ruisleipää, päärynäsiideriä, irtokarkkeja ja fazerin suklaata, ainakin toivon mukaan. ;) Nams! Kerron sitten loppuviikon tapahtumista toivon mukaan heti sen jälkeen kun isi lähtee, ettei tää päivitys jäis näin pahasti aina jälkeen.

Mahtavaa viikkoa kaikille! Täällä hymyillään ja nautitaan elämästä. :)

Finally 21

Sitten tähän yhteen hienoon hetkeen vuoden aikana. Vihdoinkin täytin 21 vuotta !! Se kun täällä Jenkeissä tarkoittaa, että olen laillisesti täysi-ikäinen. JEEEEE !

Perheen kanssa juhlittiin mun synttäreitä jo tiistaina 22.9. vaikka syntymäpäivä virallisesti olikin 23.9. Ei meillä mitään ihmeellistä, normaali päivällinen ja jälkiruuaksi herkullista suklaa kakkua. Host vanhemmilta sain lahjaksi kaulakorun. Kaulakorussa on toivomus luu ja teksti joka tuli korun mukana paketissa sanoo näin "DREAM. Make a wish each time you put on your necklace. Allow it to be a daily reminder to dream big! Any dream you can think of is possible! Be aware of your dreams, and make them happen!" Musta toi on ihana teksti. Kuvaa todella hyvin sitä, mitä itsekin ajattelin siitä, että unelmat on tehty toteutettaviksi. Sitähän mä nytkin elän, yhtä mun omaa unelmaa. Koru on todella pieni ja siro ja tykkään siitä kovasti. Lapsilta sain mm. käsin tehtyä pinkkiä paperia ja hammaslääkäriltä saatuja "leluja" haha. Melko söpöä, eikse niin ole että ajatus on tärkein.

Perjantaina sitten olin sopinut kavereiden kanssa, että mennään yhdessä päivälliselle ja sitten ICONiin vähän tanssimaan. Treffattiin ravintolassa ja sain pienen pieniä lahjojakin, mitä en kyllä odottanut. :) Olipa aika hauskaa tilata kalja ruuan kanssa. :D Niin joo ja kaverit siellä Suomessa, uskokaa tai älkää, mutta täällä kalja maistuu kyllä hyvältä. Ei tosin kaikki, vaan ne miedoimmat. ;) Ruuan jälkeen sitten sinne pikku clubille ja ilmaseks pääsin sisään synttäreiden kunniaksi. Siellä sitten olikin porukkaa enemmän kun koskaan, koska oli "girls gone wild" perjantai missä oli jotkut tyypit kuvaamassa illan menoa. Kyllä sääliksi käy siellä niitä tyttöjä.. En tiä mitenkä sen sanoi kauniisti, mutta siellä jotkut tytöt on kyllä niin, hmm, halpoja. :D Ite en pystyis moiseen koskaan, mutta omapahan on valintansa. Amerikkalaiset on kai vähän tollasia. No oli jokatapauksessa hauskaa, vaikka kauaa en ehtinytkään olla kun lauantaina oli työpäivä.

Viralliset synttärijuhlinnat oli sitten 26.9. NYCssä. Rakas äiti sieltä otti hostellista meille oman huoneen, että saatiin jäädä NYCiin yöksi. Iso kiitos siitä!!! L:n kanssa sinne suunnattiin ja alotettiin syömällä hulppea juhlapäivällinen, Subi Subwaystä :D Tietysti nautittiin ilolientä ja samalla meikkailtiin ja laiteltiin tukkaa. L antoi mulle mahti lahjan; paljon kaikke synttäri kamaa (birthday girl henkkarin säilytys taskun missä vilkkuu valot, sammakon mikä laulaa, kypärän mihin saa kaljapullot ja pillillä voi sitten imutella yms. yhtä hulvatonta) ja tietysti niistä osaa mun piti sitten käyttää illan aikana. :D Ja sitten se oikee lahja oli kaunis hopeinen kaulakoru ja sormus joissa molemmissa on teksti ystävyyteen liittyen. :)

Lopulta sitten päästiin liikkelle ja suunnattiin Webster Halliin kun L ei vielä oo 21. Siellä sitten vietettiin iltaa myös Saksalaisen P:n kanssa ja oli hauskaa ja jollain tapaa kyllä ikimuistoinen ilta (osa kavereista saa ehkä yksityiskohtasempaa tietoa, mutta kaikkee ei viitti netissä julkasta). Matkalla hostelliin löysin ison kasan ilmapalloja ja päätin ottaa ne mukaani. MUISTAAKSENI jätin ne hostellin ulkopuolelle, mutta aamulla ne oli kuitenkin sisällä. Hahaha. :D

Muutaman tunnin yöunien jälkeen oli aika nousta ja luovuttaa huone. Ja voi elämä sitä olotilaa. Kyllä siinä kohtaa mietti, että ihan hyvä kun oli 9 kk alaikänen... Mutta olipahan viikonloppu. :D Sunnuntaina jumitettiin NYCssä. Käveltiin siellä täällä, käytiin leffassa ja syömässä millon missäkin. EI kovin paljoo kyennyt. Ja oli kyllä kamalaa ma aamuna kun ei voinu host äidille koko totuutta kertoo. Eiköhän se nyt arvannut, mutta silti. Nämä kun ei käytä alkoholia ollenkaan ja ovat kovin tiukkoja sen suhteen niin parempi olla vaan hiljaa. :)

Niagara Falls

Koska päivitys on taas jäänyt niin kirjotan ainakin parissa eri osassa ja vaan ne tärkeimmät tapahtumat. Millään ei pysty muistamaan ihan kaikkee mitä tässä on viikkojen varsilla tapahtunut.

Alotetaan siis viikonlopusta 18.9.-20.9.

Peejantaina töiden jälkeen suuntasiin kiirellä juna-asemalle missä tapasin L:n ja suunnattiin kohti NYCiä. Siellä treffattiin Laura ja lähdettiin bussiasemalle. Suuntana oli Niagaran putoukset aina Canadassa saakka. Bussi lähti liikkelle noin 11 aikaan pe iltana. Aika nopeesti meni matka ja yhden vaihdon + raja pysähdyksen jälkeen oltiin Niagaran putouksilla lauantai aamuna noin 8 aikaan. Eli koko yö tuli matkustettua. Onneks vähän edes sai nukuttua niin ei ihan hullu väsymys ollu sillon aamulla.

Suunnattiin hostelliin mihin ei vielä voitu kirjautua kun oli niin aikasta. He kuitenkin lupas, että saadaan jättää tavarat säilytykseen ja syödä aamupalaa. Siinä sitten laittauduttiin vähän ja nautiskeltiin kahvista ja mustikkamuffinsseista (oli siellä muutakin) ja lähdettiin tutustumaan alueeseen.

Suunnattiin heti kohti putouksia ja päätettiin ostaa passi millä pääsi 4 eri kohteeseen. Heti alkuunsa sai kuvan, että melkonen turisti paikka on kun löyty kaiken näköstä viihdykettä maailmanpyörästä kummitustaloihin ja ruokapaikoista kauppoihin. Mutta turisteja oltiinkin ja yhtään ei haitannut. Passia hyödynnettiin ensimmäisen kerran Maid of the mist laivalla. Saatiin siniset kertakäyttö sadetakit päälle ja suunnattiin laivalla lähemmäs putouksia. Oli ne vaan upeet ! Ja kyllä oli sadetakki tarpeeseen nimittäin vettä tuli välillä kun ämpäristä kaatamalla. Onneks ilma oli mitä parhain, aurinko paistoi kirkkaalta taivalta ja iltapäivää kohden lämpenikin mukavasti.

Maid of the mistin jälkeen suunnattiin pienellä bussilla kohti Whirlpoolia (pesukone haha). Siellä päästiin kävelemään puista tietä pitkin aivan veden lähelle ja oli niin mahtavat maisemat. Sitä jakso katsella vaikka kuinka pitkään. Ja vesi meni ohitte hurjaa vauhtia.

Tämän jälkeen alkokin jo väsy vähän painaa niin suunnattiin sitten lasilliselle (toinen kohokohta canadassa). Ikäraja alkoholiin on Canadassa 19 niin mentiin terassille istumaan ja kyllä maistu mansikka margharita paremmalta kuin koskaan! Pääsimpä sittenkin tänä kesänä terassille vaikka olin ihan varma, että jää terassit vuodelta 2009 kokonaan pois. Mikäs siinä istuessa auringon alla, putouksia katsellen ja margharitaa nauttien. Voitte vaan kuvitella !

Meillä oli vielä yksi kohde käymättä niistä missä haluttiin käydä. Eli suuntana oli matka putouksien taakse. Hissillä mentiin alas, tällä kertaa keltaiset sadetakit päällä. Ja käytäviä pitkin käveltiin parille eri "näköala" pisteelle. Käytävillä kävellessä tuntu hullulta kun kuuli kuinka se vesi menee siinä meidän yläpuolella. Ja päästiin kurkkimaan veden läpi, mitään ei kyllä nähnyt, mutta olipahan kokemus. Eräältä näköala tasanteelta oli myös mahtava näkymä molemmille putouksille. Siihen maisemaan ei vaan voinut kyllästyä.

Tässä kohtaa alko sitten ihan tosissaan väsy painaa ja nälkä ja sehän tekee musta vaan kiukkusen. Mutta ei auttanut muu kun tarpoa eteenpäin ja yrittää pitää kiukut sisällä. Olo parani kummasti kun sain vähän välipalaa ja viinakaupan kautta suunnattiin hostellille. Siinä kohtaa ei kyllä mikään paras juhlafiilis ollut kun väsytti niin paljon, mutta jos Canadaan asti on lähtenyt niin ei auta itku markkinoilla.

Käytiin Hard Rock Cafessa päivällisellä ja Lauran kanssa oltiin pyydetty henkilökuntaa järkkäämään synttäri yllätys L:lle. Neiti kun oli juuri ennen reissua täyttänyt 20. Henkilökunta tuli laulaen meidän pyötään ja L sai makoisan jätskiannoksen.

Loppu ilta sitten vietettiin paikallisella clubilla ja oli kyllä niiiiiiin kivaa. Varmaan paras bileilta koko vuoden aikana. :)
Sinä yönä ei oikein tullu nukuttua ja aamulla sitten pitikin suunnata bussiasemalle jo 10 aikaan. Meidän matka kohti NYCiä kun alkoi jo 11sta.

Jostain syystä napattiin väärä bussi, mikä olikin sitten hitaampi ja pysähty vaikka kuinka monessa paikassa. Tällä kertaa matka meni hitaaasti vaikka nukuinkin melkein koko aika. Mutta silti tuntu, että siellä piti istua ikuisuus. NYCssä sitten oltiin sunnuntai iltana vähän jälkeen 10.

Pitkä ja uuvuttava matka lyhyessä ajassa, mutta kyllä oli sen arvoinen. Niin hieno kokemus kyllä ja mahtava viikonloppu ihan kaikin puolin. Jos jotkut NY/NJ alueella olevat au pairit mun blogia lukee niin suosittelen kyllä siellä käymään vuoden aikana. :)

happyface

Arki alkoi kevyesti Philly reissun jälkeen. Maanantain sain vapaaksi kun täällä oli Labor Day. Mulle ei koskaan selvinny mikä sen merkitys on, mutta se on kuitenkin lähes kaikilla vapaa, joten mäkin sitten sain vapaaksi. Viettelin rauhallisen päivän L:n kanssa, joka myös oli vapaalla. Käytiin syömässä ja vähän ostoksilla ja sitten katottiin Täydellisten Naisten 5. tuotantokauden jaksoja. Piti ostaa dvd boxi, että ehtisin kattoa jaksot ennen kun 6. kausi alkaa. Tosin vielä olis 6 levyä kattomatta ja uudet jaksot alkaa telkkarissa 27.pvä joten haaveeksi taitaa jäädä. :D

Maanantaina illalla sain puhelua host äidiltä, että host isän äiti on joutunut sairaalaan ja on todella huonossa kunnossa. He päätti mennä host mummun luokse sairaalaan tiistaina, joten mä sitten sain aamun vapaaksi. Sieltä kun perhe palas niin lapset oli hulluja ja vanhemmat kiukkusia. Joten hullut lapset au pairin hoiviin ja ulos talosta. :D No kyllä siinä vähän oli hermot kireellä kun ei lapset oikein käyttäytyny ja kaikesta tehtiin niin vaikeeta, mutta hyvin siitä päivästä kuitenkin selvittiin.

Keskiviikko oli iso päivä. Lapsilla alkoi koulu ! Pienempi host lapsi (5v) meni ensimmäistä kertaa "oikeeseen" kouluun. Kyllä oli jännää, kun ensimmäistä kertaa pikkunen meni koulubussilla kouluun. Mutta kaikki meni hyvin, vähän normaalia väsyneempi pikkumies iltasin. Mutta tää oli myös onnenpäivä mulle, koska lapset kun on koulussa au pair on vapaalla 9am - 3.45pm, melko luksusta. Tykkään.

Perjantaina päätin rentoutua oikein kunnolla. Töiden jälkeen suuntasin salille ja menin saunaan. Oman vesipullon avulla sain ihan mukavat löylyt ja kyllä teki hyvää! Sieltä sitten takasin kotiin, peiton alle katselemaan täydellisten naisten 5. tuotantokautta ja juomaan PÄÄRYNÄSIIDERIÄ ! Oli vielä yksi jäljellä äidin ja iskän tuliaisista. Kylläpä maistu hyvältä. Oli niin rentouttava pe ilta ettei oo kyllä ollu aikoihin.

Lauantaina matkasin Lauran luokse. Ne muutti Sleepy Hollowsta New Cityyn. Se on n. tunnin päässä täältä missä asun. Harmi kun muuttivat kauemmaksi. Noh kuitenkin sinne menin lauantaina ja käytiin ostarilla (mikä on super iso) pyörimässä, syötiin illallista ja suunniteltiin meidän matkaa Niagaran putouksille. Sunnuntaina sitten ampastiin ajoissa ylös, sillä meillä oli iso au pair tapaaminen NYCssä. Luvassa oli scavender hunt. Au pairit kilpaili toisiaan vastaan pienissä porukoissa. Me oltiin lauran kanssa kaksin. Saatiin muutama paperi missä oli kysymyksiä NYCstä ja sitten piti kerätä paljon kaikenlaisia tavaroita. Host vanhemmille soiteltiin kysymyksistä ja saatiinkin kaikkiin vastaus ja tavaroitakin löyty kiitettävästi, aikaa tähän oli 2 tuntia. Me oltiin voitto mielessä ja pieni pettymys kyllä tuli kun ei pärjätty niin hyvin kun toivottiin, mutta hauskaa oli. Ja saatinhan kuitenkin Starbucksin 5 dollarin lahjakortit. :D Huntin jälkeen päätettiin mennä katselemaan vapauden patsasta lähietäisyydeltä. Ostettiin liput laivalle ja ajeltiin kohti vihreetä rouvaa. Oli kyllä mitä parhain päivä mennä sinne, ei olis uskonut et oli syyskuun puoli väli. Niin lämmin ja aurinkoinen ilma. Koko päivä me Cityssä oltiin ja kyllä väsytti ihan hullun lailla. Niin ja sitten kun olin jo ajelemassa kotiin radiossa kuuluteltiin kuinka NYC oli täynnä julkkiksia MTV Music Awardsien takia. MITÄH?!?! Ja me missattiin kaikki. Kyllä otti päähän ! Aikasemmin oltiin vielä puhuttu samaisena päivänä kuinka olis kivaa nähdä jotain julkkiksia.. Niin meidän tuuria... :/

Niin ja nyt tohon otsikkoon. Mä oon ollut super hyvällä fiiliksellä jo useemman päivän. Välillä väsyttää ihan hullun paljon, mutta eipä sekään lannista. Lasten kanssa menee hyvin ja elämässä on tällä hetkellä niin monta kivaa asiaa. :) Joka päivä nauttii siitä, että on täällä. Ehkä sitä on tajunnut, että enää ei oo aikaa kun reilu 3kk ja sitten on aika palata Suomeen. Se ehkä aiheuttaa pientä panikointia. Tuntuu niin oudolta palata Suomeen ja jättää tää vaihe elämästä taakse. Nyt aion kuitenkin nauttia kaikesta täysillä, kun siihen vielä on mahdollisuus. :)
I am Happy !

PS. tänään päivää piristi kun naapurista yks äiti sano, että mun host äiti oli sanonut sille, että mä oon paras au pair joka heillä on ollut. Ite en kyllä oo aina ihan varma oonko kovin hyvä, mutta ihanaa kuulla, että he ajattelee niin. :)

weekend in Pennsylvania and Labor Day

Lauantaina aamulla olin töissä muutaman tunnin. Lasten kanssa oltiin leikkipuistossa koko aika kun niillä oli siellä paljon kavereita kenen kanssa leikkiä. Au Pair selvisi helpolla, ihanasta ilmasta nauttien ja lasten leikkiä katsellen.

Töiden jälkeen piti kiiruhtaa juna-asemalle ja aloittaa matka Erikan luokse Pennsylvanian osavaltioon. ((Erikan kanssa tutustuttiin au pair juttujen kautta jo suomessa ollessa ja sitten lentokentällä tavattiin ja au pair koulussa oltiin samaan aikaan ja nyt sitten päätettiin nähdä piiiitkästä aikaa.)) Pienen hikoilun jälkeen olin kuitenkin ihan ajoissa paikalla ja hyvin ehdin junaan. Junalla suuntasin Grand Central Terminaaliin Manhattanille. Sieltä lähdin kävelemään kohti Port Authoritya, joka on siis bussiasema. Siellä löysin oikeelle portille hyvissä ajoin bussia odottelemaan. Sitten tosin iski pieni epävarmuus, että olisko mun pitänyt mennä laukkujen tarkastus pisteeseen vaikka olin ottamassa laukkua sisälle bussiin. Siinä parin naisen kanssa juttelin asiasta ja he oli aika epävarmoja kanssa, mutta yhteistuumin päätettiin, että ei siellä tarvinnut käydä. Sisälle bussiin päästiin ja laukusta ei mitään valiteltu, joten kaikki meni hienosti. Meikäläinen nukahti heti alkuunsa, en oo varma ehdittiinkö edes poistua Manhattanilta kun olin unessa. Nukuin melkein koko matkan, joten 2h15min meni super nopeesti.

Bussin päätepysäkki oli Wilmingtonissa, Delawaren osavaltiossa. Siellä heti näinkin Erikan odottelemassa. Ja jostain syystä sen auton vieressä seisoskeli tumma mies juttelemassa. Mieheltä oli kuulemma bensa loppunu ja rahaa pyyteli. Hmm. mistä näistä tietää. Muutama dollari annettiin sille, tiedä si käyttikö rahan bensaan vai johonki ihan muuhun.

Lauantai illan päätteksi mentiin West Chesterin kaupunkiin, missä Erika asuu. West Chester oli tosi pieni ja sulonen perus Amerikkalainen kaupunki. Siellä oli kiva kävellä vaan ja kattella ympärilleen. Käytiin syömässä päivällistä ja lopuksi suunnattiin leffaan katsomaan All about Steve. Käytiimpä muuten yhdessä ruokakaupassa ostamassa irtokarkkejakin ! Voi ihanaa. Niitä kun ei täältä saa mistään ja jos saa niin on super kallista. Ei sielläkään valikoima suomen karkkeja voittanut, mutta kuitenkin. Pienen koijailun avulla ei edes jouduttu maksamaan niin paljoo. ;) Joskus yhden jälkeen yöllä sitten vihdoin sai painettua pään tyynyyn.

Sunnuntai aamuna sitten aikasin ylös (noh kahdeksalta, mut on se aikasin su aamuksi) ja suunnattiin juna-asemalle, mistä otettiin juna Philadelphiaan. Meno-paluu lippu oli huikeat 8 dollaria eli joku 5,5 €. Ihan törkeen halpa. NYCiin maksaa täältä meiltä meno-paluu 20$. Toki on matkaakin vähän enemmän ja onhan kaupungit ihan eri koko luokkaa, mutta kuitenkin.

Philadelphiassa oli kovin rauhallista. Sää suosi meitä ja oli tosi aurinkoinen ja kuuma päivä. Käytiin kattomassa muutamia nähtävyyksiä ja kierreltiin vaan ympäriinsä. Mukaan tarttui myös kahdet kengät. :D Kaupunki oli tosi kiva ja rauhallinen, mutta tosi paljon siellä oli kodittomia ja semmosia rähjäsen näkösiä ihmisiä. Ja jälkeenpäin kuulinkin, että Phillyssä on paljon pahoja alueita.

Lopuksi suunnattiin takas West Chesteriin ja mentiin sitten vielä päivälliselle ennen kun Erika heitti mut bussiasemalle Wilmingtoniin. Siellä odottelin sit ehkä 40 min bussia ja kyllä sielläkin oli ihmesakkia. Tosi monet tuli pummimaan rahaa bussilippuihin yms. Niin ja sitten vielä mokasin aika hienosti, bussi vihdoin tuli niin menin sit vaan sisälle. Ne laitto bussilippuun jonku tarran jo siellä terminaalissa ni en ajatellu sitä sen enempää ja marssin sisälle takimmaiseen penkkiriviin istumaan ku bussi oli kovin täynnä. Sit huomasin, että bussikuski kävi sisällä vähän ihmetellen laskemassa porukkaa kun ei siellä ollu yhtään vapaita paikkoja jäljellä. Sit tajusin, et mun ehkä piti antaa mun lippu sille ja nolona sille sieltä huutelin. Se katto mua vähän vihasena ja totes, että mun takia sen kaikki laskelmat yms. oli ihan sekasin. Siinä punastellen sitten kerroin, että kun en oo ennen bussilla matkustellu jenkeissä ja en oo jenkeistä kotosin ja pahoittelin. Sitten tää kuski vielä joutu sanomaan yhdelle miehelle, että ei hänellä oo enää yhtään paikkoja jäljellä vaikka luuli, että yks olis ollu. Hups.

NYCiin kun saavuin illalla, kirosin turisti laumoja times squarella ja broadwaylla kun niiden läpi jouduin menemään Grand Centralille. Yritin mennä kovin nopeesti, mutta silti kun pääsin junalaiturille niin siellä oli vastassa vaan kaukaisuudessa näkyvät takavalot. Piti sitten odotella seuraavaa junaa reilut puoli tuntia. Onneks ei ollut kiirettä kotiin kun maanantain sain vapaaksi, kun oli Labor Day.

Jep eli maanantaina sain nukkua pitkään Labor Dayn kunniaksi, olin kuitenkin ekaa kertaa hereillä 6.40. Joskus kyllä ärsyttää asua lapsiperheessä. No sitten nukuin ja heräilin vähän yli yhdeksään asti kunnes päädyin koneelle suunnittelemaan päivää L:n kanssa. Lopuksi sit päädyin hakee sen , mentiin Mt.Kisco Dineriin, mentiin ostarille, best buyhin ostamaan Täydellisten naisten 5 tuotantokausi ja oltiin myös menossa leffaan, mut ei sit haluttukaan nähdä mitään ja mentiin L:n luokse kattomaan täydellisiä naisia. Eli ihan lepposa vapaapäivä. Illalla sitten sain soittoa host äidiltä, et host isän äiti on joutunut sairaalaan eikä voi kovin hyvin ja he ovat päättäneet mennä sinne tiistaina aamuksi. Eli nyt mä sain sit aamun vapaaksi ja työt alkaa 12.30. Surullinen juttu ja toivon kaikkea hyvää host isän äidille. Mutta itteä helpottaa kun työpäivä onkin vaan 7h eikä 12.5 niinkun aluksi piti olla.

Nyt taidan lähteä tankkaamaan auton ja hakemaan kahvia ja sitten alkaakin työt. Mukavaa viikkoa ! :)

PS. olen ollut täällä jo KAHDEKSAN KUUKAUTTA ja enää NELJÄ jäljellä. Jes ja hui.

"loma" ja normi elämää New Yorkissa

Voi piru näitä päivityskatkoja. Ei vaan saa aikasiks. Saa nähdä muistanko mitä kaikkee on tapahtunu.

Eli 15.8. - 21.8. oltiin host perheen kanssa lomalla Lake Georgessa. Se on tästä meiltä joku 3 tuntia pohjoseen. Maisemat oli kovin upeet. Paljon metsää ja iiiiiso järvi. Majotuttiin sellasessa kesämökissä. Mulle se oli ihan normaali mökki, mutta mun host perheelle se oli suuri järkytys kun se oli niin pieni ja vaan yks vessa ja sängyt huonot yms. Tottuneet vähän parempaan tasoon. No loma alko huonosti kun host vanhemmat sano, että nukun samassa huoneessa vanhemman muksun kanssa ja nuorin muksu saa oman huoneen. Mitä hittoa?! Joo kyllähän mää tykkään lapsista ja mun perheestä, mutta kyllä kaipaan myös omaa rauhaa. Lopulta sit ne kuitenkin päätti, että saan oman huoneen, Luojan kiitos. Lomalla mukana oli myös host äidin sisko miehensä ja poikansa kanssa. Oli tosi kiva nähdä niitä ja on tosi mukava perhe. Loma ei ollu mulle mitenkään loma kyllä. Oli ihan kiva päästä sinne, mutta ei toiminu netti, ei ollu kansainvälistä ajokorttia, että oisin voinu ajaa jonnekin ja perhe meni meidän omaan mökkiin kuudelta illalla. Joten illat varsinkin oli kovin tylsiä. Luin kirjoja, nukuin paljon ja päivällä sain ison annoksen d vitamiinia ja raitista ilmaa kun päivät vietettiin rannalla tai altaalla. Niin ja ratsastamassakin käytiin. Mutta täytyy sanoa, että oli kiva tulla kotiin viikon jälkeen. :)

Loman jälkeisen viikonlopun sain sitten vapaaksi. Lauantaina oltiin L:n ja ruotsalaisen J:n kanssa Cityssä. Käytiin lähinnä shoppailemassa ja kierreltiin ympäriinsä. Näytettiin myös Brooklyn bridge J:lle. Se kun ei oo vielä paljoo Cityssä ehtinyt käydä. Oli ihan mukava päivä kaikin puolin.
Sunnuntai.. Hmm.. En kyllä muista yhtään. :D Ei varmaan mitään kovin erikoista.

Seuraava viikko meni ihan normaalisti. Lapset on ollu art campillä nyt pari viikkoo. Oon yleensä vapaalla 10-15 ja ma+pe 10-12. Joten ihan jees ollu kyllä.

28.8. perjantaina oltiin Danburyssä siellä pikku clubilla (ICON). Ihan hauskaa oli siellä käydä taas. Ei tosin voitu olla kauaa kun piti aamulla herätä töihin. L tuli mun luokse yöksi ja sitte mentiin seuraavana aamuna lasten kanssa katteleen kaloja ja pingviinejä akvaarioon. Oli ihan hauskaa ja paljon helpompaa kun ei tarvinnu olla yksin lasten kanssa. :D
Töiden jälkeen oli tarkotus mennä vesipuistoon, joka oli auki vikaa päivää, mutta tietysti oli huono ilma ja lämmintäki vaan joku +17. Joten se jäi sitten käymättä. :( Hengailtiin sitten vaan muiden kavereiden kanssa ja tultiin taas tähän mun luokse yöksi ja sunnuntai aamuna suunnattiin cityyn Yankees peliin missä treffattiin Lauran kanssa. Baseball on kovin tylsää ja mitään en ymmärrä, mutta kyllä oli silti kiva käydä siellä. :) Lopuks mentiin vielä NYCiin illalliselle ja hengaileen.

Tää viikko on menny aikas nopeeta, mutta ei vaan oikein oo työmotivaatioo. Mutta kai tää tästä taas. Enää tänään ja huomenna töitä ja sitten hyppään junan kautta bussiin ja suuntaan West Chesteriin, Pennsylvaniaan Erikan luokse. Ja pääsen myös käymään Philadelphiassa, joten kivaa on luvassa. :)

Vajaa 3 viikkoa ja olen taas täysikänen. Ennen sitä NYC viikonloppu ja Niagaran putoukset ! JEIII ! Elämä näyttää niin kivalta just nyt, niin paljon kaikkea mitä odottaa. :)

Hyvää viikonloppua !

Jälleen syntymäpäivän viettoa ja IKEA

Työviikon jälkeen oli taas ihana päästä viikonlopun viettoon.

Lauantaina oli vuorossa ystäväni J:n synttärit. J siis tuli tänne samana päivänä ja nähtiin ekan kerran jo ap koulussa. Ei olla niin paljoo oltu tekemisissä kun alkuun, mutta silti niin paljon, että mutkin kutsuttiin viettämään syntymäpäivää.

Perjantaina olin J:n ja sen host perheen kanssa ulkona syömässä ja oli ihan hauska ilta. Lauantaina töiden jälkeen oli taas aika ottaa suunnaksi NYC. Olin myöhästyä junasta ja sitten vielä jouduin auttamaan erästä miestä ostamaan lipun kun se ei osannut. Siinä sitten olin avulias ja kiltti ja kun sain ukolle lipun niin huomasin, että juna on alhaalla ja mulla ei oo omaa lippua ! Ei muuta kun juosten junaan ja piti sitten lippu ostaa sieltä ja se oli 6$ kalliimpaa kun ostaa automaatista. Ei nyt paljoo, mutta kyllä mua vähän ärsytti !

Cityssä suuntana oli Central Park. Tarkotus oli mennä piknikille. Siellä on kyllä niin ihana käydä piknikillä ja meillä vielä oli ihana suklaakakku eväänä, namnam. Mun ja J:n lisäks oli kaks tyttöä saksasta ja yks poika itävallasta. Välillä jouduin muistutteleen, että pitää puhua englantia kun en ymmärrä tota saksaa niin kovin hyvin. Piknikin jälkeen mentiin Grand Centralille ja haettiin L junalta. Sieltä suunnattiin metrolla Chinatowniin / Little Italyyn ja käytiin yhdessä Sushi paikassa päivällisellä ja lopuksi suunnattiin East Villageen Webster Hall nimiselle clubille. Se on yks ainoita paikkoja mihin pääsee alle 21. Ei mikään kovin hieno, mutta on siellä aina sillon tällön ihan hauska käydä. Tosin en mä sinne menis jos pitäis maksaa normaali pääsylippu, mikä on 30$, ei se niin hyvä mesta oo. Siellä sitten hengailtiin n. 1 asti yöllä ja otettiin juna kotiin.

Sunnuntaina oli tarkots mennä State parkiin hengailemaan, mutta sää ei ollu kovin hyvä, joten ei kannattanu sinne lähtee. Siellä olis voinut mennä uimaan, pelailla pelejä, mennä piknikille, veneillä yms. Mutta sitten lopulta sain idean, että vois mennä IKEAan. Ja sinnehän me sitten suunnattiin, kiitos host isän joka anto mulle luvan ajaa sinne, host äiti ei olis antanut lupaa. Mentiin L:n kanssa ensimmäisenä syömään lihapullia, NAMMMM! Oliko hiukan hyvää?! Ihan samanlaisia kun kotonakin. Se oli semmonen pikavisitti kotiin, siellä oli ihan samanlaista ku suomen IKEAssa. :)) Käytiin kiertämässä kauppa läpi ja mulle mukaan tarttui myös bambu kasveja 2 kappaletta. Niitä on ollut mulla jo niin monena vuotena, että oli pakko saada tännekin. Heti tuntuu huone kotosammalta. :) Ja sitten tietysti mukaan tarttui Maraboun tavallista ja daim suklaata sekä bilareita. Mukava keino viettää sateista sunnuntai päivää.

Tämä viikko on ollut ihan hyvä. Ainut mikä vähän tossa otti päähän, oli se, että mulla piti olla kokonaan vapaa viikonloppu ja mulle on puhuttu että maanantaina 17 pvä lähdetään perheen kanssa lomalle, mutta sainkin tietää, että lähdetään lauantaina aamulla klo10..! Eli ei oo mulla vapaata viikonloppua, tai on se kai vapaa, mutta en voi ite valita mitä teen kun pitää mennä sillon kun noi muut menee.. Mutta joo suurimmasta ketutuksesta oon jo selvinny. Maanantaina kävin myös kampaajalla ja sain uuden värin päähän ja tukka näyttää nyt paljon kivemmalta. Edelleen blondina pysyn, eli ei mitään radikaalia.

Mutta onneks tähän viikkoon mahtuu myös yks ihan super juttu! Iskä soitti tossa maanantaina ja kerto, että se tulee tänne lokakuussa !! Eli alle 2kk ja nään taas iskän. Se tulee keskiviikkona ja lähtee maanantaina kotiin. Viikonlopuks mennään NYCiin mut muuten se asuu tässä meillä. Sunnuntaina luvassa on NHL peli NY Rangers - Anahaim Ducks, JEEES ! päästään näkemään teemu selänne ja saku koivu ihan livenä, ja muutenkin jääkiekko peliin. Jipii. :) Eli on taas jotain lisää mitä odottaa. Siinä ne pari viikkoa on täynnä juttuja, ensin P!NK:n keikka, sitten iskä + nhl peli ja kun isi lähtee maanantaina niin mä lähden torstaina VEGASIIIIIIN !

Ystävän 21v syntymäpäivät

Pikkasen on laiska tää päivitystahti.

Palataan nyt kuitenkin takasin elokuun ensimmäiseen viikonloppuun. Sillonhan ystäväni Laura täytti 21 v ja on taas laillisesti täysi-ikäinen. Sitähän oli sitten pakko lähteä vähän juhlistamaan.

Lauran hostit oli ottanu sille (meille) hotelli huoneen Manhattanilta. Joten lauantaina lähdettiin L:n kanssa kohti Manhattania ja tavattiin Laura sitten Grand Centralilla. Päätettiin mennä metrolla hotelliin kun se sijaitsi lähellä Chinatownia, joten käveltävää olis tullu jonkin verran. Oltiin alhaalla oottamassa metroa ja kun se vihdoin tuli niin L meni ensimmäisenä sisään. Metro oli kuitenkin ihan täynnä ja ihmiset sisällä ei juurikaan väistäny niin ei päästy tunkemaan kunnolla sisälle ja ovet meni kiinni. :D Se oli suoraan jostain elokuvasta ! L oli metron sisällä ovien takana ja mä ja Laura ulkopuolella. Oli niin hyvä ilme L:llä kun se vaan tuijotti ihan kauhistuneena ja metro poistui asemalta. Ajattelin soittaa ja sanoo missä pitää jäädä mut eihän siellä mitään kuuluvuuksia oo. Ooteltiin sit seuraavaa metroo ja mentiin sillä Chinatowniin. Siellä sit soitin L:lle ja se ei ollu muistanut missä piti jäädä pois niin se oli jääny yhtä liian aikasin ja joutu sitten kävellä korkeissa koroissa hotellille. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Huvittava tapaus jälkeenpäin. :D

Käytiin syömässä kiinalaista ruokaa, ostettiin jätskiä mistä tehtiin "kakku" ja selviydyttiin illasta mm. Finlandian voimalla. ;) Myös eräs ruotsalainen male au pair M tuli käymään ( me tultiin jenkkeihin samaan aikaan ja tutustuttiin jo ap koulussa). Illan päätteeksi suunnattiin yhdelle clubille tanssimaan. Hauskaa oli !

Sunnuntaina L lähti aamusta kohti Atlantic Cityä host perheensä kanssa lomalle ja me jäätiin päiväks Cityyn. Ei me oikein muuta tehty kun iin(jostain kumman syystä..) ja käveltiin hullun pitkä matka. :D Mutta kaikin puolin kiva viikonloppu !

Seuraava viikko täällä kotona suju vaihtelevissa merkeissä. Välillä ärsytti ja välillä oli tosi hyviä hetkiä ! Mutta niinhän se täällä menee. Mielialat vaihtelee maan ja taivaan välillä. Ei kyllä kuitenkaan ollu niin paha viikko, kun sitä edeltävä. :)

Normiarkea

Silver Bay viikonlopun jälkeen päivät on mennyt suht normaalilla rutiinilla. Välillä on kaikki oikein hyvin ja välillä ei sitten mikään tunnu onnistuvan.

Lapset on käyttäytyny kohtalaisen hyvin jo viikon verran. Se on siis kovasti helpottanu elämää täällä. Ja sillon kun niiden kanssa menee hyvin, niin kaikesta on helpompi nauttia.

On tosin myös ollut jonkinmoista ahdistusta edelleen siitä, että on vielä 5kk jäljellä ja ei tää au pair touhu aina oikein jaksa maistua. Alkaa välillä seinät kaatua päälle. Mutta sitten aina mietin kaikkee mitä vielä haluan tehdä ja mitä on mahdollisesti tulossa vielä tämän 5kk aikana. Ja jos miettii, että nyt jostain syystä pitäis lähteekin kotiin samantien, niin en kyllä olis valmis siihen.

Viime viikonlopussa ei oo oikein mitään mainittavan arvosta. En oikeestaan tehny mitään. Hengailin kavereiden kanssa ja katteltiin leffoja, käytiin ottamassa pedikyyrit yms. Sunnuntai iltana oli au pair tapaaminen L:n kotona ja siellä oli BBQ. Tapasin au paireja ketä en oo aiemmin tavannu ja oli ihan kiva nähdä tuttuja ja tuntemattomia.

En tiedä oonko siitä mitään aiemmin maininnu, että kesä on yleensä vilkkainta aikaa kun au paireja lähtee kotiin ja uusia tulee. Mun kaveriporukkaan on jo tullut pari uutta au pairia. Toinen on ruotsalainen J, joka on oikein mukava ja toinen on saksalainen S, josta en niinkään pidä. Ja nyt elokuun loppupuolella tälle kadulle missä asun tulee uusi au pair. Valitettavasti Saksalainen. Mutta toivon mukaan se on yks harvoista mukavista saksalaisista, joka on valmis puhumaan englantia. :D Ja sitten n. 5min ajomatkan päähän tulee kanssa uus au pair, M Slovakiasta. Sen kanssa oon jutellu facebookissa ja vaikuttaa oikein mukavalta. Tosi kiva saada uusia ihmisiä taas tänne ja vähän vaihtelua tähän elämään.

Siitä tulikin mieleen, nyt on vähän sellanen vaihe menossa, että asiat kyllästyttää. Tarttis tosissaan jotain uusia virikkeitä ja enemmän tekemistä. On välillä jopa ihan tylsää. Kai se pääasiassa on itestä kiinni. Pitäis vaan kehitellä enemmän kaikkee. Mutta tuntuu, että tää alue on niin nähty. Ja sitten muka yritän säästää rahaa ja esim. päivä NYCssä on helposti aika kallis. Mutta ei kai niitä kokemuksia muuten täältä saa kun maksamalla ja tekemällä. :) Onneks nyt on parit synttärit tulossa tässä kahden viikon sisään ja sitten on vapaa viikonloppu, niin sillon voi tehdä sitten enemmän jotain. :)

Tämä päivä ei oo ollu kovin hyvä. Host äiti on ollu tosi kireenä eilen ja tänään niin se kyllä vaikuttaa sitten koko muuhunkin perheeseen. Mutta eiköhän se siitä helpota, kaikilla on joskus huonoja päiviä. Ei muuta kun päivästä toiseen ja viikonloppua odotellen. :P

Silver Bay

Viikonloppuna kävin suorittamassa ensimmäiset koulutunnit täällä olon aikana. Ohjelmaan kuuluu, että täällä ollessa täytyy opiskella. Kai enimmäkseen se on joistain viisumi syistä. Tästä viikonlopusta sain 3 creditiä ja nyt on vielä toiset 3 jäljellä.

Perjantaina olin töissä vaan aamulla 7-9.30 ja sitten alko mun vapaat. Viimeistelin mun kotitehtävät ja kävin pyörähtämässä salilla.

Oli tarkotus lähtee ajelemaan n. 5 aikaan. Laura tuli tähän mun luokse joskus 4 maissa ja oltiin sisällä vähän aikaa ja syötiin ruisleipää. Sitten oli tarkotus lähteä, mutta.....
....Lauran auton ovet oli lukossa ja avain oli sisällä. Siinä autossa oli automaattinen lukkosysteemi. Hullua?! Eikö voi olla jotain tunnistinta, että ne avaimet on siä sisällä? Mun autossa on kai sillain, et jos avain on sisällä ne ovet ei mee lukkoon. Noh siinä sitten v sana lenteli ja yritettiin pähkiä mitä hittoa pitäs tehdä. Ensin päädyttiin ratkasuun, että ajetaan Lauran kotiin hakee vara-avain, mutta se olis todennäkösesti aiheuttanu melkein 2 tunnin viivästyksen ja Silver Bayhin kun oli kuitenkin matkaa n. 4,5 tuntia ja check in oli auki vaan 11. Lopulta kuitenkin päädyttiin siihen, että soitettiin hinaus firmalle, että tulee aukaseen ovet. Se tyyppi tuli sitten sen tekemään ihan parissa minuutissa ja velotti 75$. Tai siis olis velottanut, mutta puhuin sitten meille au pair alennuksen ja saatiin ovet auki 55$ hintaan. Päästiin sitten matkaan, mutta ei lähdetykkään Lauran autolla vaan E:n autolla. E on ruotsalainen miespuolinen au pair, joka on ollut täällä pari kk vähemmän aikaa kun minä. Lopulta päästiin perille hyvissä ajoin ja saatiin ilmottauduttua luennoille ja käytyä tervetulo tilaisuudessa.

Lauantai alkoi American Holidays tunnilla. Siellä saatiin lappu missä oli "loma" jokaiselle päivälle. Sieltä löyty kyllä mitä ihmeellisimpiä juttuja ja kyllä taas niin Amerikkalaista. Mutta niistä voi saada hyviä ideoita mitä tehdä lasten kanssa. Ja opettaja päästi meidät paaaljon aikasemmin.

Toisella tunnilla tutustuttiin valokuvaukseen. Opettaja oli ammattilainen ja näytti meille omia ja muiden tunnettujen kuvaajien kuvia ja niistä sitten puhuttiin. Käytiin läpi vähän historiaa ja tekniikoita.

Lauantain viimisillä tunneilla mentiin patikoimaan. Oli kyllä tosi kivaa. Ylöspäin mentiin aikalailla ja sai kyllä jaloissa tuntumaan. "vuoren" ylhäältä oli makeet näkymät järvelle ja Silver Bay alueelle. Lopuksi käytiin katsomassa metsän keskellä olevaa pientä vesiputousta missä mm. L ja E kävi uimassa. Jälleen oltiin paljon aikasemmin perillä kun oli lukujärjestykseen merkattu ja mentiin sitten vielä omalla porukalla melomaan. Melominen on niin kivaa ! Aurinko paisto ja sitten aina välillä lilluttiin keskellä järveä ja mentiin vesisotaa. Huisin hauskaa.

Lauantai iltana meillä oli vielä hauska näytelmä aktiviteetti, missä annettiin lappuja satunnaisille henkilöille ja sitten niitä henkilöitä kutsuttiin sinne lavalla ja opettaja luki sitä tarinaa ja au pairit esitti. Itse olin näytelmässä tuoli. Oli kyllä niin kivaa ja sai taas nauraa ihan urakalla. Illan päätteeksi oli Silver Bay show missä oli erilaisia musiikki esityksiä ja sitten au paireille disco. Käytiin siellä pyörähtämässä mutta meno oli vähän kuiva niin siirryttiin sitten laiturille nauttimaan tähtitaivaasta ja vaan hengailtiin.

Sunnuntaina oli jäljellä enää kaksi tuntia. Ensimmäisellä käytiin läpi erilaisia pelejä, missä on joku juju takana. Niitä pähkiessä meinas hermot mennä kun ei tajunnu mitä tapahtuu. Niillä kuulemma saa vanhemmat hermostumaan, onko se sit hyvä vai huono kaikki voi päätellä ihan ite. Lopuksi vielä oltiin musiikki tunnilla, missä käytiin läpi erilaisia pelejä missä musiikilla on iso osa. Opettaja oli tämän vuoden America's got talent ohjelmasta ja hänen ryhmänsä oli sijalla 20. En oo ihan varma mitä ne tekee, mutta jotain musiikkiin liittyvää. :D

Oli tosi kiva viikonloppu. Pääsi vähän toisiin maisemiin (upeisiin maisemiin!!!) hyvien kavereiden seurassa ja sai vielä suoritettua puolet vaadittavista crediteistä. Te jotka asutte täällä jossain NY,NJ,MA alueella niin kyllä ehdottomasti suosittelen, jos ootte miettiny millä niitä creditejä suorittaa. Varsinkin jos se kouluun meno ei niin kiinnosta niin toi on tosi hyvä vaihtoehto. :)

Nyt sitten laiskaa maanantaita viettelen. Otin tossa 1,5 tunnin päikkärit ja kärsin pienestä mahakivusta, mutta muuten oon kyllä oikein hyvillä fiiliksillä. Katsotaan kuinka viikko sujuu ja kuinka lapset käyttäytyy.

Suuria tunteita

Porukoiden ja veljen lähdön jälkeen mielialat ja tunteet on vaihdellut tosi paljon. Toki olin varautunut, että tuntuu pahalta kun joutuu taas sanomaan hyvästit. Toisaalta taas oli kiva palata omaan elämään täällä.

Alku oli kuitenkin todella kankea. Perjantaina heti oli työpäivä. Lapset oli kovin ilosia kun olin taas kotona ja niin oli kyllä host äitikin. Vanhemmat oli varmaan kiitollisia, että en ollut kun viikon poies. No se ilonen tunnelma ei kovin kauaa kestänyt kun lapset jo alotti sodan keskenään ja mun paluu oli jo vanha juttu ja mua ei tarvinnut enää kuunnella. Lisäksi huomasin, että vanhemmat ei ollut mun poissa ollessa pessyt ollenkaan lasten pyykkiä! Mä pesen aina 2 kertaa viikossa, että varmasti riittää puhtaita vaatteita. No sieltä oli yöpaidat lopussa ja pienemmän alushousut lopussa. Tein yhden pika koneen pe iltana. Sillon mulla ei oo aikaa pyykin pesuun kun meillä on pyykkirouva pesemässä vanhempien pyykkejä koko päivän, mutta sille ei kuulu lasten pyykit. Ja viikonlopun vapaa-aikaa en todellakaan aikonut käyttää pyykin pesemiseen ja kotona istumiseen. En vaan ymmärrä miten ei voi olla muka aikaa edes yhtä koneellista pestä. Vai eikö vaan viitti? No päivästä selvittiin kyllä vaikeuksien kautta, mutta kyllä oli illalla kurja fiilis. Pääsin onneks yhden kaverin "läksiäisiin" ja pyörähtään tanssilattialla mikä helpotti edes vähän.

Lauantaina olin sitten hyvillä fiiliksillä ja hyvällä asenteella, päätin panostaa tähän hommaan oikein tosissani. Mutta eihän siihen tarvittu kun tunti, että päivä oli lähes pilalla. Onko noiden lasten ihan pakko riidellä koko aika?! Ilmeisesti. Sisäleikkipaikassa oltiin, mutta ei siitä kyllä varmaan nauttinut kukaan kun koko aika lapsilla joku riita päällä ja au pairilla hermo piukalla. Kotiin kun päästiin niin saatiin vielä oikein kunnon riita ja itkupotkuraivarit ja siinä kohtaa olin ihan valmis heittämään hanskat tiskiin, pakata kamat ja lähteä. Kovin oli kurja fiilis. Eikä asiaa todellakaan helpottanut se, että oli ikävä perhettä ja kavereita. Lauantai onneksi päättyi hauskasti L:n ansiosta. Käytiin seikkailemassa Danburyssä ja naurettiin kyllä ihan urakalla !

Sunnuntai oli lepposa vapaa päivä ja illalla käytiin katsomassa The Proposal (odottamaton ehdotus) leffassa ja oli kyllä mukava leffa. Aiheutti vaan jälleen kerran kovan mietiskelyn sen jälkeen. Sitä kun tuntuu aina, että elämästä puuttuu jotain. Ja itseasiassa tulin siihen tulokseen, että voiko au pair vuoden aikana edes olla ihan kokonainen? Oma perhe ja rakkaat ystävät on Suomessa, ei voi elää sellaista elämää kun just ite haluaa vaan on paljon sääntöjä noudatettavana ja vuoden läpi joutuu miettimään paljon asioita ja käymään läpi melko suuria tunteita. Toki onnellinen voi olla ja oonkin, mutta tuolla sisimmässä tietää, että jotain puuttuu.

Tämä viikko on valitettavasti jatkunut saman kaavan mukaan. Lapset tappelee keskenään, huutaa mulle, huutaa vanhemmille, itkee kun ei saa mitä haluaa ja ei kuuntele mua pätkääkään ja jos kuuntelee niin ei tottele. Ihan normi lapsia varmaan, mutta se vaan kiristää pinnaa.

Toki mukaan on mahtunut hyviäkin hetkiä, jopa lastenkin kanssa muutama. ;) Oon käynyt taas pienen tauon jälkeen reenaamassa ja reenit sujuu oikein kivasti ja välillä ihan jopa miettii, että ompa hyvä fiilis. Mutta ei todellakaan mikään paras viikko oo ollut ja oonkin aika ilonen, että pääsen viikonlopuksi pois vaikka kyseessä onkin "koulu" viikonloppu.

Kaikinpuolin siis sekavat fiilikset. Päällimmäisenä mielessä pyörii : kuinka jaksan tätä vielä melkein puoli vuotta? sitten toisaalta, kuinka ehdin tehdä kaiken kun on enää niin vähän jäljellä? mitä hittoa aion tehdä tämän vuoden jälkeen? ja kannattaako mun tosiaan käyttää aikaani valittamiseen? täähän on vaan yks vuosi mun elämästä ja siitä pitää osata nauttia. Ja nutinkin, mutta yleensä negatiiviset fiilikset on helpompi tiedostaa ja niistä on helpompi puhua.

Nojoo, aion nyt kuitenkin tsempata ja luotan siihen, että tää on puolen vuoden kriisi ja kaikki kääntyy hyväksi ja yritän asennoitua kaikkeen au pairin ammattitaidolla (:D) ja selvitä arjen hankaluuksia ja kasvaa ihmisenä ja nauttia elämästä. Saas nähdä kuinka onnistuu !

PS. n. 2 kk kun olen taas täysi-ikäinen. Voi sitä onnenpäiväää !!!

Kesäloma

Taidan laittaa päivityksen kahdessa eri viestissä. Muuten tulee kovin pitkä. Ensin tästä mun kesälomasta.

2.7. torstai iltana suuntasin junalla kohti NYCiä. Siellä oli perhe vastassa. Ja äiti räpsi kameralla kuvia ihan hullun lailla. Ihan tuli joku julkkis fiilis kun kaks iso kokosta miestä (iskä ja veli) käveli mun vierellä ja kanto mun kassia ja äiti otti kuvia. Tosin julkimot ei kai kulje junalla?

Suunnattiin vaan hotellille ja hengattiin siellä kun oli aika myöhä ja aamulla aikanen herätys. Perjantai aamuna haettiin auto autovuokraamolta ja lähdettiin kohti Jacksonia New Jerseyn puolelle. Käytiin kirjautumassa sisään hotelliin ja jatkettiin matkaa Six Flags Great Adventure huvipuistoon (six flags on keskittynyt hyvin pitkälti isoihin ja hurjiin vuoristoratoihin, on siellä jotain muutakin, mutta ite yleensä kouluan läpi vaan vuoristoradat ja iki-ihanat vesilaitteet). Voi sitä olinkin odottanu hullun lailla. Viime kesänä olin Six Flagsin huvipuistossa Los Angelesissa, joten tiesin vähän mitä odottaa. Paljon oli porukkaa kun oli itsenäisyyspäivää edeltävä perjantai ja ilmakin oli mitä ihanin. Haettiin flash passit heti alkuun niin säästettiin hurjasti aikaa kun ei tarvinnut jonotella paljon yhtään. Suosittelen kyllä ottamaan sen jos joku on menossa. Ei se nyt niin kallis oo ja jos jonotus aika on 15min 90min sijaan niin kyllä se pitemmän päälle kannattaa. Päivän aikana pelotti hullun lailla, nauratti, melkein itkettikin välillä ( en tiedä pelon vai ilon takia) ja oli niin pirun hauska päivä !! Illalla kovin väsyneenä ja onnelliseni hotellille nukkumaan.

Lauantaina oli itsenäisyyspäivä. Alotettiin päivä lähellä olevasta outlet-keskuksesta, mistä ei kyllä hirveesti mitään mukaan tarttunut. Ja sieltä sitten ajeltiin Atlantic Cityyn, missä oli tarkotus viettää loppu loma.

Atlantic City oli ihan kiva. Oon käynyt Las Vegasissa, joten aika pieneltä ja vaatimattomaltahan se näytti. Mutta sieltä saatiin se mitä haettiin ; lähöömistä altaalla ja rannalla, boardwalkilla tallustelua, outletissä shoppaamista ja isille pokerin peluuta casinolla. Ja olihan mulla mitä mahtavin seura, oma perhe ! Meillä oli hullun hauskaa ja niin mahtavaa oli olla rakkaiden ihmisten kanssa ja vaan nauttia.

Keskiviikko iltana lähdettiin sitten taas kohti NYCiä. Siellä vietettiin loman viimeinen yö ennnen kun perheen oli aika palata Suomeen ja mun North Salemiin. Eipä me oikein erikoista tehty. Käveltiin siellä täällä ja tehtiin viimehetken ostoksia. Kaikki alko olla jo aika väsyneitä ja pikkasen huonovointisia muutenkin. Saatimpa kuitenkin viettää aikaa vielä yhdessä. Ja käytiin ihanassa Cafe Lalossa syömässä iki-ihania jälkkäreitä. Suosittelen ! Itse aion mennä toistekin.

Seuraavana päivänä oli hyvästien aika. Tällä kertaa se oli ehkä helpompaa kun sillon tammikuussa. Mutta aina kun ajattelin perhettä niin sydämestä poltti kun tiesin etten näe niitä puoleen vuoteen. Mutta pääasia, että olivat täällä ja saatiin viettää ikimuistosia hetkiä yhdessä joita ei koskaan unohdeta. Eiköhän tämä tästä taas ajan kanssa parane. :)

Viikonloppu NYCssä

Olin perjantai-lauantai välisen yön perheen hotellissa. Perjantai iltana join ensimmäisen PÄÄRYNÄSIIDERIN melkein puoleen vuoteen. Kylmä Kopparbegin päärynä, voi hitto mitenkä se maistu aivan taivaallisen hyvältä !! Kyllä hyvää kannattaa odottaa !!! Tosin ei mua haittais jos niitä täällä sais juoda vähän useemmin.. :D

Lauantaina aamusta lähdettiin ajamaan pohjoseen kohti Woodburyn outlet centeriä. Matkan varrella oli tosi ihania maisemia. Ilmakin suosi meitä koko ajan kun oltiin shoppailemassa. Siellä kun pitää kaupasta toiseen kulkea ulkona. Kaikki muut tuntu löytävän jotain paitsi minä. Voitteko uskoa. En siis ostanut mitään. Meillä ei ollut hirveesti varattu aikaa ja päätin, että mennään perheen ehdoilla niin ne pääsee käymään kaupoissa missä haluaa ja saa ostella rauhassa, mä kun pääsen sinne uudestaan ihan millon haluan. Ja aion mennäkin, jos vaikka alkusyksystä menis ostamaan viimisiä kesävaatteita halvalla ja sitten uusia vaatteita syksylle. Millähän aion saada kaiken takasin suomeen?!
Woodburysta lähdettiin ajelemaan kohti NYCiä. Isillä meinas vähän tuskanhiki nousta pintaan kun piti manhattanilla ajella autoa. Sopivasti vielä just ennen manhattania meni karttaohjelma sekasin ja koko reitti hävis kartalta. No onneks veli ehti sen just korjata ajoissa ja lyödettiin hienosti perille. Hyvin se isäpappa siellä veteli, pari torven soittoa kuulu, mutta se nyt on ihan normaalia.

Hotellille päästyä vaihdettiin vaatteeet ja lähdettiin kävelemään Time Squaren suuntaan. Kyllä oli äiti ja isi ihmeissään kuinka niiden tyttö voikaan osata kulkea niin hienosti Manhattanilla. No ehkä sitä oppii kun siellä useemmin käy. Syötiin päivällistä ja suunnattiin kohti Broadway showta. Käytiin kattomassa Rock of Ages. Oli kyllä hyvä show. Joitain osia oli vähän vaikee ymmärtää, mutta juonessa pysy hyvin mukana. Kovin oli samantyylinen kun Vuonna 85 tampereen työväen teatterissa. Mutta sehän sopi meille. Kaikki kun oltiin ko. näytös Tampereella nähty.

Sunnuntaina aamulla lähdettiin kävelemään kohti Rockefeller Centeriä. Tarkoitus oli mennä rakennuksen 70. kerrokseen ja ihailla maisemia. Au pair koulussa jo kävin siellä, mutta pimeellä, joten halusin kovasti nähdä maisemat myös valosan aikaan. Ja kyllähän ne oli ihan mielettömän upeet. On se NYC vaan mieletön kaupunki ! Ja kuinka ihanaa oli jakaa tämäkin kokemus oman perheen kanssa. <3

Alas päästyä suunnattiin 5th Avenuen laitaan odottelemaan Gay Pride Paraatin alkua. Kyllä se oli aika mielenkiintonen ja hieno kokemus. Oli monenlaista tallaajaa. Ei kateltu kun vähän aikaa, mutta tulipahan nähtyä edes osa.

Sieltä matka jatkui kohti Central Parkia, pienen kävelyn ja välipalan jälkeen vuokrattiin hauskat cruiser pyörät ja ajaa huristeltiin puiston ympäri. Se on kyllä ihana paikka. Siellä voi tehdä niin monia asioita ja on vaan ihana olla siellä vihreiden puiden keskellä, mutta kuitenkin keskellä suurkaupunkia. Tykkään. <3 Kaiken kävelyn ja pyöräilyn jälkeen tunteita kuvasi parhaiten : olen väsynyt mutta onnellinen.

Päivän päätteeksi suunnattiin Eteläkärkeen laituri alueelle missä on ravintoloita ja kauppoja (south st. seaport). Siellä oli jonkilainen musiikki festari käynnissä ja saatiin nauttia iloisesta lattari musiikista päivällistä syödessä. Hirveesti ei siinä jaksettu kierrellä ja mun oli aika lähteä pian junalla kotia kohti. Super väsyneenä raahasin itteni Grand Centralille ja sanoin heipat vanhemmille ja veljelle muutamaksi päiväksi. Torstai iltana takasin ja sitten mulla on viikon loma!!!

Eilen lapsilla alkoi leiri ja ne on siellä 9.30am - 4pm. Tosin host äiti haluaa, että meen sinne aina 3. Lapset haluaa leikkiä kavereidensa kanssa vaikka oon siellä niin lähinnä vaan istun rannalla ja nautin auringosta, kai se niinkin käy. Vaikka ilmat on ollu aurinkoisia kovin oon ollu väsyny. Helposti yöllä 9 tunnin unet ja sitten vielä tunnin päikkärit. :D On vähän tylsää kun L on myös lomalla vanhempiensa kanssa niin ei hirveesti oo tekemistä. Olishan niitä muitakin kavereita, mutta ei niin paljoo niitä kenen kanssa jaksaisin / haluaisin hengailla. Noh enää 2 päivää kun pääsen lomailee, ne menee vaikka päällä seisten.

Loppuun pakko vielä mainita suomentuliaiset : irttareita, fazerin suklaata, turkinpippureita, 3 erilaista purkkaa, hammastahnaa, ruisleipää, pari päärynäsiideriä, muutama minipullo aikuisten juomia ja sukkaukko paita (perhe huumoria ;) ) niin ja huulirasva ja suomalaisia lehtiä 3 kappaletta. Olikohan siinä kaikki? Äiti voi kommentoida ja lisäillä jos unohdin jotain. Kiitos näistä, kyllä olin onnellinen !! :)

Perhe saapui Jenkkeihin !

Hävettää tää kamalan pitkä päivityskatko. On vaan ollu niin paljon kaikkee, että ei oo ollu energiaa päivitellä. Taidan päivittää viime viikkojen tapahtumat parissa osassa niin ei tuu yhtä liian pitkää tekstiä.

Se viikko mikä oli viime päivityksen jälkeen jäljellä vanhempien tuloon meni h-i-t-a-a-s-t-i ! Ja se oli muutenkin kovin mälsä viikko. Pienempi lapsi oli tooosi kiukkunen ja kipeenä. Vein sen lääkäriin ja sillä todettiin sitten se tauti minkä voi saada punkista. Siitä siis kiukkuinen käytös. Saatiin lääkkeet ja nyt sitten pitää kuukausi antibiootti kuurilla olla. Onneks alkaa mennä parempaan päin. Se viikko myös oli kovin sateinen. Vettä tuli taivaan täydeltä aamusta iltaan ja päivästä toiseen. Mulla sää vaikuttaa kovasti mielialaan ja kyllä oli niin masentunu fiilis koko aika. Salilla käymisenkään ei oikein tuntunut löytyvän energiaa. Vihdoin sitten päästiin viikonloppuun asti. Olin lauantaina kahden meksikolaisen tytön kanssa Cityssä ja jälleen kerran tuli shoppailtua vähän turhan paljon. Oli ihan hauskaa. Ja sunnuntaina isänpäivän kunniaksi olin L:n kotona kun niillä oli BBQ juhla. Tapasin myös sen vanhemmat. Oli tosi mukava sunnuntai päivä, niin ihania ihmisiä talo täynnä !

Maanantaina ja tiistaina aika ei meinannut kulua millään. Tiistaina katoin kelloa varmaan satoja kertoja. Vihdoinkin 11 aikaan illalla suuntasin Mt. Kiscoon ja näin äitin, isin ja Akin (pikkuveli siis) yli 5 kk jälkeen ! Voi niitä onnen kyyneliä. Tämä tyttö oli pelkkää hymyä koko ajan. Oli ihan käsittämätön fiilis nähdä niitä ja en millään meinannut tajuta että täällä ne oli, mun kotona ja mun omassa elämässä. :) Ihanata. Kauaa ei ehditty nähdä siinä illalla kun oli pakko päästä nukkumaan, että jaksoin aamulla herätä töihin.

Perhe oli siis täällä Mt. Kiscossa ke-pe. Keskiviikkona mentiin nuoremman lapsen kanssa hakemaan niitä hotellilta ja suunnattiin puistoon. Siinä saatiin kuumassa ja kosteassa säässä kunnon hiki päälle kun pelailtiin eri pelejä. Kummasti riitti pikkumiehellä virtaa. Myöhemmin päivällä esittelin vanhemmille Katonahin ja iltapäivästä he tuli sitten meille. Vanhempi lapsi oli myös kotona ja lapset oli kovin innoissaan ja ihan super energisiä. Kaikin puolin ihan loistava päivä. Äiti ja Isi oli ylpeitä tyttönsä englannin kielen taidoista, jeeeee ! :P

Torstaina käytiin perheen kanssa Ridgefieldissä ja iltapäivästä menin lasten kanssa porukoiden hotellin altaalle. Isi ja Aki sai kunnon urheilusuorituksen kun uittivat lapsia altaassa ja minä ja äiti nautittiin auringosta altaan reunalla. Lopuksi mentiin kaikki päivälliselle, host perhe ja oma perhe. Vähän harmitti kun paikka oli tosi melusa niin ei päässy porukat juurikaan host vanhempien kanssa juttelemaan. Mutta tilanne korjattiin perjantaina.

Perjantaina mentiin shoppailemaan Danburyn ostarille. Isi ja Aki tosin kyllästy heti ensimmäisen kaupan jälkeen ja shoppailu osuus jäi mulle ja äitille. No sehän sopi meille. Illasta sitten vanhemmat ja veli tuli käymään vielä tässä meillä ja sanomaan heipat host perheelle ja nappasivat mut mukaansa.

Meillä oli oikein onnistuneet 3 päivää alueella missä asun ja oli tosi ihana jakaa kaikki hetket rakkaimpien ihmisten kanssa ja näyttää niille mun elämää täällä USA:ssa. Kyllä siitä paremman kuvan saa katsomalla vierestä kun lukemalla tekstejä.

Viime viikko meni ehkä vähän hitaan puoleisesti. Varmasti sen takia, että odotan päivien kuluvan, että nään äitin, isin ja Akin. Odottavan aika on pitkä.

Mitään ihmeellistä ei oikeestaan tapahtunu. Nuoremman kanssa sain viettää aikaa paljon kahden ku koulu loppu ja hän oli si enemmän kotona. Käytiin mm. pelaamassa tennistä, piknikillä, leikkipuistossa ja sitten leikittiin vaan kotona. On ihan kiva viettää aikaa aina kahden jomman kumman kanssa, voi tehdä vähän erilaisia asioita. Ja kovin oli iso juttu päästä pelaamaan tennistä ja piknikille mun kanssa. Siitä se puhuu vieläkin. Nuoremmalla oli myös valmistujaiset toisesta koulusta viime viikolla. Kyllä oli taas söpöjä pikkuihmisiä täynnä, hassut oli askarrellu taas sellaset hatut mitä täällä saa kun valmistuu jostain yliopistosta yms. :D

Lauantaina oli lasten syntymäpäivä juhlat. Nuorempi täytti 5v 17.5. ja vanhempi täyttää 8v 17.7. niin ne järjesti sitten puolessa välissä yhteiset kemut. Kyllä oli niin hauskaa. Paikka missä pidettiin juhlat on ihan mahtava. Ja lapset näytti niin onnellisilta koko ajan. On mielenkiintosta kyllä nähdä kun ne kasvaa. Kumpikin on muuttunu tän puolen vuoden aikana jo kovin paljon.

Juhlien jälkeen hyppäsin autoon L:n kanssa ja suunnattiin Lauran luokse Sleepy Hollowiin. Siinä laittauduttiin ja syötiin illallista ja sitten suunnattiin junalla Cityyn yhdelle clubille. Lauran host-vanhemmat varotteli, että siellä oli joku Puerto Rico festival ja joissain paikoissa voi olla vaarallista liikkua. Me päätettiin mennä taksilla Clubille ja takas juna-asemalle. Parempi ettei ottanu mitään turhia riskejä. Jonki verran näky Clubin musiikissa aika ajoin, että oli Puerto Ricolaisten viikonloppu. Mutta kaikinpuolin oli kyllä oikein hauska ilta ! :)

Aamulla oltiin kotona 7 jälkeen. Nukkuun menin 8 aikaan ja n.4-5 tunnin unien jälkeen ylös ja shoppailemaan. Lauran kodin lähellä on ihanan iso ostari. Meillä vaan ei ollu paljon aikaa kun L:n piti olla ajoissa kotona. Mutta tulipahan käytyä. Oikein kiva viikonloppu kaikin puolin.
Eilen illalla tuli taas valvottua melki puolille öin ja sitten herään kuudelta siihen kun lapset tulee pomppii mun sänkyyn kun ei kuulemma äitiä löydy mistään ja ei oo kotona. Sanoin, että tarkistaa vielä kerran ni sit kuuluu heti "äiti on kylpyhuoneessa". Argh, voisivat kattoo vähän tarkemmin. Viimeks se oli omassa sängyssä ja lapset väitti että ihan joka paikka on tarkastettu. Valitettavasti en saanu enää oikein nukuttua, joten jäi sitten taas yöunet aika lyhyeen.

Tällä viikolla työtunteja tuleekin sitten vähän enemmän kun nuoremmalla ei oo koulua ja isä on töissä Cityssä ja äitinki viikko on melko kiireinen. No rahaa se vaan tietää. Pitää saadakin vähän säästöjä kun tuo lomakin lähestyy pikkuhiljaa. Viikko vielä ja sitten nään rakkaat vanhemmat ja veljen ! <3 :)

huono alku muuttuikin hyväksi lopuksi

Onneksi toi fiilis parani huomattavasti torstain jälkeen. Perjantai oli jo paljon parempi päivä ja viikonloppu oli oikein onnistunut !
Lauantaina aamun olin töissä ja se meni oikeestaan yllättävän nopeesti ja lapset leikki kiltisti keskenään, niin ei senkään puolesta hermoja kiristelly. Töiden jälkeen treffasin L:n ja J:n kanssa ja käytiin hoitamassa varpaan kynnet kuntoon ja sain myös pienen hartia hieronnan mitä oon kaivannut jo niin pitkään. Oli muutenkin ihanan rentouttavaa vaikka meinaskin välillä vähän kutittaa kun varpaita ja jalkapohjia kosketeltiin. :D Kynsien laiton jälkeen suunnattiin Targettiin kun ei ollu muutakaan tekemistä ja mukaan tarttu sitten 3 hametta ja shortsit ja sai hyvin taas tuhlattua muutaman kympin. Mutta oon tyytyväinen ostoksiin.
Lopuksi L ja J lähti kotiin ja nähtiin Mt. Kiscossa Lauran kanssa. Käveltiin siellä täällä ja käytiin syömässä kreikkalaisessa ravintolassa (niillä on ehkä maailman paras kreikkalainen salaatti<3). Illan päätteeksi mentiin leffaan katsomaan uutuus Hangover. Ja voi hitto vie en oo koskaa, siis en ihan oikeesti koskaan, nauranu leffassa noin paljoo. Silmät vuosi vettä ja pissa meinas tulla housuun. Omalla tavallaan aika rajua huumoria, mutta iski muhun aika hyvin ja aion mennä kattomaan sen uudestaan L:n kanssa. Suosittelen. Tosin sitten ku se tulee suomeen niin en usko, että se on niin hauska kun teillä on tekstit. Suomennoksista ei koskaan saa niin hauskoja kun mitä alkuperänen on.

Sunnuntaina päätettiin mennä Ridgefieldiin ja yhdessä Lauran ja L:n kanssa naapuruston uima-altaalle kun oli niin kovin ihana ilma. Kyllä oli aivan mahtavaa. Ei sunnuntai päivää voi oikein paremmin viettää kun uima-altaalla hyvässä seurassa auringosta nauttien, vai vaiko muka? Siinä se päivä sitten meni aika sujuvasti ja vähän jopa sain väriäkin, muutakin ku punasta. ;)

Nyt hyvillä mielin uuteen viikkoon ja päivien laskeminen jatkuu.
Isi, Äiti , Aki 16 päivää !!! <3

Ärsyttävä hermoja kiristävä veemäinen viikko !!!

Tällä hetkellä kaikki ottaa niin pahasti päähän. Jo eilinen oli jotenkin ihan surkee päivä.
Menee hermo lapsiin, en tiä tekeekö ne ees varsinaisesti mitään sen erikoisempaa, mutta ärsyttää vaan. Ei millään jaksasis olla niiden kanssa tällä hetkellä ja odotan mun lomaviikkoa enemmän kun paljon !

Lisäksi aamulla bussipysäkillä tämän kadun toinen au pairi tokas jotakin siitä kun en laittanu lapsille kumisaappaita jalkaan. Sillä on ärsyttävä tapa kommentoida, jos en oo tehny jotain sillä tavalla mitä se olis tehny. Pitäis omana tietonaan. En oo kyllä sen kanssa kovin hyvin ystävystyny, luonteeltaan vaan sellanen, että en jaksa sitä. Siihen perheeseen tulee uus au pair heinäkuun lopussa, mutta sekin saksalainen. No toivon mukaan se on kiva saksalainen.
Sitten aamun kruunasi se, että olin koko viikon odottanut uutta kickboxing tuntia mun salilla ja olin innolla menossa sinne purkamaan kiukkua. No eikös sitten highway oo niin pirun tukossa, että siihen matkaan mihin normaalisti menee 20min meni sitten 40min enkä ehtiny sille tunnille. Kyllä otti niin pahasti päähän! Ja tämä v*****s tuntuu vaan jatkuvan ja jatkuvan. Tällä hetkellä ei huvita yhtään mikään, varsinkaan alottaa taas töitä parin tunnin päästä. Ja vielä kun tietää, että on 2 työpäivää ennen ku pääsee vapaalle ja sitten ei oo mitään suunnitelmaa viikonlopulle.

Uskokaa tai älkää, mutta lasken päiviä siihen kun äiti, isi ja aki tulee tänne. Ja siihen kun mulla on viikon loma. IHANAA ! Ja mun lomaviikko on vielä suunniteltu niin, että aikalailla vaan relataan ja nautitaan toistemme seurasta. Ei jaksas odottaa. Toivottavasti vaan sää muuttuu paremmaksi. Ärsyttää kun sataa niin paljon.

Vapaa viikonloppu

..........Perjantaina suuntasin tolle lähi clubille muutaman kaverin kanssa. Jälleen kerran sain 21 vuotiaan rannekeen käteen ja jälleen kerran olin autolla ! Paikka on aika pieni ja tällä kertaa se oli niiiiiiin täynnä. Tanssilattialla ei mahtunu liikkumaan senttiäkään ja ihmiset palloili ees taas ja ulkoaluekin oli aivan täynnä ja silti sisälle vaan tuli lisää porukkaa. Jossain kohti sitten tuli enemmän tilaa ja pääsi jorailemaan vähän enempi. Ihan hauska ilta kaikin puolin.

Lauantaina oli tarkotus nähdä suomalaista Lauraa. Me tultiin jenkkeihin samana päivänä ja se asuu tossa 40min päässä. Aika vähän ollaan nähty, joten oli kyllä ihan mahtavaa nähdä. Aamun olin jumissa kotona kun ei ollu autoa. Pientä turhautumista oli havaittavissa mutta otin sen lepäilyn kannalta. Painelin sitten lopulta Ridgefieldiin L:n kanssa kahville ja sieltä juna-asemalle ja White Plainsiin tapaamaan Lauraa. Ilta meni jutellessa, kävellessä ympäriinsä ja päivällisen merkeissä. Yhdet ihanat kengätkin tarttui mukaan. :)

Sunnuntaina aamusta suuntasin junalla kohti NYCiä. L:n kanssa päätettiin vuokrata pyörät ja nauttia Citystä pyöräillen. Mikä ihana ilma meillä olikaan ja mulla ihan liikaa päällä. Onneksi oli tavallinen toppi ja toinen paita päällä niin farkut sai kyytiä ja paidasta tuli hame. :D Jos ette tietäis ja näkisitte kuvan niin uskoisitte, että se on hame. haha. No helpotti ainakin siihen kuumuuteen ! Päivän aikana nähtiin mm. Carrie Bradshawn (sinnkuelämää) asunto, Frendit sarjan talo, Battery Park ja Brooklyn Bridge (jonka yli pyöräily oli ihan mieletöntä). Muistoksi jäi punaset olkapäät ja pikkusen kipeä takapuoli (ei onneks pahasti, kiitos spinning tuntien). Oli ihan loistava päivä ja suosittelen kaikille ! Meidän suunnitelmasta jäi vielä paljon tekemättä kun aika ei riittänyt, mutta kaiken kaikkiaan matkaa tuli n. 14 milea eli n. 22km. Aikaa kului mukavasti n. 11.30 - 18.30. Sen jälkeen oli semisti uupunut olo. Väsynyt mutta onnellinen. Lopuksi vielä nähtiin Laura ja käytiin Times Squarella ja sitten junalla kotiin.

Tämä viikko alkoi väsyneenä, mutta silti sain itestäni irti 2 tunnin reenin. Nyt ehkä pikku päikkärit ennen kun työt jatkuu. :)

Memorial Day weekend

On jäänyt kirjottamatta tosta memorial day viikonlopusta. En muuten varmaan edes päivittäis, mutta se oli jollain tapaa tosi kiva viikonloppu niin ajattelin nyt sitten kirjoittaa.

Lauantaina mulla ei ollut töitä, vaan perhe kutsu mut niiden kanssa yhtiin juhliin Rhinebeckiin. Sain ottaa kavereita mukaan niin L lähti sitten mun kanssa sinne. Rhinebeck on reilu tunti pohjoseen tästä meiltä. Ihanat maalais maisemat ja oikein rauhallista ja nätin näköstä siellä oli.
Kyseessä oli siis host-isän kavereiden järkkäämät kemut. Niillä on tämmönen 5 miehen porukka ja ne on ollu kavereita jostain tuolta nuoruus vuosilta asti ja nyt sitten pitävät aina pari kertaa vuodessa kemuja, mihin kaikki miehet perheineen kokoontuu ja vähän sitten muitakin sukulaisia. Siellä oli varmaan 50 ihmistä tai ehkä jopa enemmänkin. Paikka oli sellanen vanha maatila mikä oli rempattu asumiskuntoon. Oli paljon tilaa pihalla, pieni joki/lampi ja jotain pienempiä ulkorakennuksia. Tarjolla oli erilaisia juomia ja ruokia, ihmiset jutteli keskenään, pelailtiin kaikenlaisia ulkopelejä ym. Lopuksi vielä saatiin kuulla näiden miesten ja muutamien lasten soittamista/laulamista. Suurin osa näistä viidestä miehestä kun ovat olleet muusikkoja aiemmin ja vissiin yks niistä vieläkin tekee musiikkia. Kyllä oli niin kiva kuunnella niitä ja näki host isästäkin ihan uuden puolen. :)

Sunnuntaina olin sitten aamun töissä ja iltapäivällä suuntasin Stamfordin ostarille shoppailemaan kesävaatteita. Meinas iskeä epätoivo kun ei ollu tarpeeks kesä vaatteita ja normi vaatteilla vaan oli ihan törkeen kuuma.

Maanantaina oli siis Memorial Day. Sillon kunnioitetaan ja muistellaan sodissa menehtyneitä ihmisiä. (jos nyt oikein ymmärsin... hah) Meidän naapuri järjesti BBQ juhlat niin menin sinne sitten perheen kanssa. Kyllä oli taas oikein kivaa. Istuttiin ulkoterassilla, juteltiin niitä näitä ja sitten tietty nautittiin BBQ:sta. Mukavan lepposa iltapäivä kaikinpuolin.

Seuraava viikko sitten mennä hujahti suht nopeesti. Ilmat ei ollu mitkään parhaat mahdolliset ja se jollain tapaa kyllä masensi mieltä. Väsytti kovasti ja yhtään mikään ei huvittanu. Viikonloppukaan ei alkanut kovin hyvin, mutta päättyi sitten kuitenkin kivasti..........

Amerikkalaiset Autoilijat !!!

Olenkohan koskaan päivitellyt tänne kuinka joskus vihaan Amerikkalaisten liikennetapoja? Toivottavasti en, koska nyt aion siitä tänne tilittää !!!

Mua ottaa niin suunnattomasti päähän näiden liikennetavat, ainakin melkein päivittäin. Ensinnäkin mun mielestä nää on niin itsekkäitä liikenteessä. Mutta sitten taas toisaalta, joskus annetaan tilaa niin tyhmissä paikoissa. Jos sääntö on, että oikeelta tulevaa väistetään niin ei siinä jumankauta ruveta viittomaan toiselle, että mene sää nyt ensin. Tai sama tilanne on myös tapahtunu kun on joka suunnan stoppi ja se joka tulee ekana menee ekana, niin sitten tää tyyppi joka selkeesti tuli ekana alkaa mulle huitomaan, että ei kun mee sää eka. Eikö ne tajua, että säännöt on tehty just siks että niitä noudatetaan. Ja kun niitä ei noudateta niin kaikki on sekasin. Sitten se vilkun käyttö. Ei se voi olla niin vaikeeta käyttää sitä vilkkua. Ihan tarpeeks laiskaa ajella automaatti autolla ja sitten laiskuuden huippuna ei jaksa sormeensa sen vertaa liikuttaa, että laittais sen vilkun päälle. Ihan hienoa huomata siinä kohtaa, että tyyppi kääntyy kun ite on melkein jo rysäyttäny perään. Ja sitten tää huolimattomuus parkkipaikoilla ja muutenkin kun käännytään jonnekin ja pitää muita väistää. On sitten ollu niin monta tilannetta, että joku on meinannu tulla suoraan kyljestä sisään, peruuttaa päin tms. Alkaa niin mennä hermo ! En vaan ymmärrä, että mistä nää saa ajokorttinsa ja minkä ihmeen takia 16v ja 90v ihmiset ees saa ajaa autoa... Jos jotain hyvää tässä liikenteessä on niin sääntö jolla saa kääntyä oikeelle punasia päin. Se on aika sujuva. Tosin joskus pelottaa, että mitä kaikkea voikaan tapahtua kun rakkaat amerikkalaiset ovat ratin takana. Vielä onneks kaikki hyvin.

Loppuun on pakko kirjoittaa naurettava tarina : Host äiti ajeli mun autolla eräänä päivänä ja eräs toinen auto ohitti sen. Oliskahan ollut 3 kaistaa suuntaansa, joten tällä toisellakin autolla oli ihan oma kaista käytettävänä. Mutta jollakin ihmeen keinolla se ukko onnistu ajamaan suoraan mun auton SIVUPEILIIN !!! Mikä sitten koki kovia. No molemmat autot kiltisti pysäytti tien sivuun ja siinä yrittivät tilannetta selvittää. Mun host äiti sitten vaan toteaa "sulla on Obaman paita päällä niin annetaan vaan olla, en voi olla vihanen" Voi jesta. :D Tämä tapahtu siis sillon joskus kun oli Obaman ensimmäinen päivä pressana. Kuinka voi ajaa sivupeiliin kun ohittaa ja vielä on kokonaan oma kaista??? No ukkelilla oli tuuria kun sattu olee Obaman paita päällä.

Tässä teille tilitystä tästä ihanasta Amerikkalaisesta liikennekulttuurista, tervetuloa tänne ajelemaan !!!!

+30 astetta lämmintä ja flunssa.

Viikko on sujunut kohtalaisen kivasti. Ihanasta säästä on ainakin saanu nauttia ja yhtään ei kyllä suomen ilmastoa kaipaa. :) Tällä viikolla ollu aurinkoista ja lämpötilakin noussut parhaimmillaan lähelle +30 astetta. Tykkään !

Nyt olen kuitenki viimepäivinä kärsiny flunssan oireista. Ja viimeyönä ei juurikaan tullu nukuttua kun joka paikkaan sattu ja pää oli ihan tukossa. Ärsyttävää olla kipeenä. Mutta ehkäpä nauttimalla auringosta ja lämmöstä saa mielen pidettyä positiivisena.

Lasten kanssa ei oo mitään kovin erikoista tapahtunu. Nuoremman kohdalla oon kyllä miettiny, että voiko niistä muuttua yhdessä yössä kamalampia kauhukakaroita. Heti kun täytti viisi vuotta niin tuntuu että äksyilee ja kiukkuilee enemmän ja pienemmistä asioista. Tai sitten vaan sillä menee hermo isosiskoon ja sen pomotteluun (pakko myöntää, en ihmettelis...). Pahoittelut vaan omalle pikkuveljelle jos oon ollu ärsyttävä isosisko joskus, nythän oon enää vaan mitä ihanin. ;)

Eli eipä tänne mitään kovin erikoista. Melko perusarkea flunssalla maustettuna.
Tänään mennään varmaankin katsomaan uutuus leffa Dance Flick. Odotukset on korkealla, saa nähdä minkä tuomion leffa saa. Mukavaa viikonloppua !

viikonloppu täynnä tanssimista, mahti maisemia ja kadonnut luottokortti

Viime viikko siis oli hyvin pitkälti sairastelua. Torstaina vanhempi lapsi kuitenkin meni jo kouluun ja olin kotona vaan nuoremman kanssa. Pikkumies vaikutti kovin terveeltä eikä millään olis malttanu olla vaan rauhallisesti paikoillaan.. Perjantaina kaveri vaikutti ihan normaalilta ja lämpöäkään ei ollut niin laitettiin se sitten kouluun. Voi ihanaa mikä helpotus kun molemmat oli koulussa. Kyllä normi arki voittaa aina kaiken.

Perjantai iltana menin vahtimaan L:n hostvanhempien kavereiden lapsia. Olin siellä 8-11 ja tienasin vähän extra rahaa. Kyllä oli helppo keikka, 7 v tytön kanssa telkkarin kattelua ja sitten laitoin sen nukkumaan ja jatkoin itse iltaa tv:n ääressä.

Lauantaina olikin sitten se kauan odotettu au pair järjestön järkkäämä disco cruise. Tavallaan odotukset oli korkeella mutta silti mietin mielessä että parempi olla odottamatta mitään niin ei ainakaan pety. Kokemus olikin sitten ihan yli odotusten. Voiko olla mitään hienompaa kun kattella Manhattanin skylineä laivalta käsin. Ensin nauttittiin kannella ihanasta auringon paisteesta ja ajeltiin kohti vapauden patsasta. Sitten pikkuhiljaa alkoi ilta hämärtää ja suunnattiin kohti Brooklyn Bridgeä. Kyllä oli niin upeen näköstä! Ja oli ihan uskomatonta ajatella, että siellä me tanssittiin laivan kannella Manhattanin edustalla. Yks hienoimmista kokemuksista. Hienot maisemat, hyvää musiikkia ja mahtavaa seuraa !!! :)
Laivalla näin myös pari suomalaista tyttöä ja totesin kuinka hankalaa onkaan vaihtaa englannista suomeen. En olis uskonu, että se voi tuntua niin hankalalta. Mutta englantiahan tänne tultiin puhumaan !

Laivalta suunnattiin tanssimaan Webster Halliin. Siellä siis kerran aikasemmin käynyt. Oli kyllä sielläkin niin hauskaa. Välillä musiikki ei ollu mitään ihan parasta, mutta pääasiassa koko ilta silti tanssittiin. Ja uskokaa tai älkää mutta jalkoihin sattuu vieläkin. Raukkaparat ei oo tottunu tanssimaan noin montaa tuntia !
Iltahan ei sitten päättynyt niin kovin hienosti. Ostin veden ja maksoin luottokortilla. Sainkin sitten takaisin jonkun muun kortin ja ajattelin vaan että se mun on siellä pöydällä ja se vaan sekotti ne kortit. Kerroin asiasta tarjoilijalle ja voi luoja se näytti pelästyneeltä. (näin jälkeenpäin ehkä vähän naurattaa). Tyyppi oli sitten antanu mun kortin jollekin muulle ja sen toisen tyypin kortin mulle. No se lähti metsästään sitä toista tyttöä, mutta se nyt oli ihan mahdotonta. Se clubi on niin iso ja siellä oli ihan älyttömästi porukkaa. Tarjoilija tuli takas ja sano, että anteeks kauheesti että annoin sun luottokortin jollekin muulle, Haluatko jotain juotavaa ilmasiks?! Kyllä siinä kohtaa pikkasen kiehahti. Tyyppi vaan pyytää anteeks että antaa mun luottokortin jollekin muulle eikä näyttäny yhtään siltä että aikoo tehdä asialle jotain. Jotain numeroita se anto mulle mistä ei sitten ollu kyllä mitään hyötyä. Olin niin paniikissa ja kiukkunen! Harmittaa, että ilta päätty noin.
Aamun ensimmäisellä junalla suunnattiin kotiin. Olin kotona 7 jälkeen ja täällä oli lapset ja host isä syömässä aamupalaa. Pikkasen ehkä hävetti tulla kotiin siihen aikaan ja sen näkösenä. Ja kaiken huippu oli se, että nuoremmalla oli syntymäpäivä niin vanhempi sitten päätti, että mun täytyy laulaa sen kanssa Paljon Onnea Vaan laulu. :DD Host isä varmaan mietti, että ompa kaunis lauluääni meidän au pairilla. Haha.
Kerroin host isälle tarinan mitä kävi mun kortille ja se sitten kerto mitä mun pitää tehdä. Soittelin sitten pankin palveluun mihini ilmotin, että kortti on kadonnut ja ne sitten sulki sen. Kyllä jännitti mennä nettipankkiin kun ei tiennyt yhtään kuin paljon se toinen tyttö oli käyttäny mun korttia. Mutta mun onneksi ei yhtään ! :) Joten kaikki päättyi sitten ihan hyvin. Nyt on uusi kortti taas käytössä.
8.45 painoin pään tyynyyn ja lapset onneks lähti jonnekin samoihin aikoihin niin sain nukkua hiljaisessa talossa aina 1 asti.

Iltapäivästä menin ostamaan nuoremmalle muksulle synttärilahjaa ja sitten mentiin koko perheen kanssa päivälliselle. Ihan mukava päätös illalle. Olin kyllä ihan tosi väsyny koko päivän ja illalla menin sitten suht aikasin nukkumaan.

Maanantai päivä on toistaseks sujunu oikein kivasti. Saa nähdä mitä ilta tuo tullessaan. Nyt ainakin nuoremmalla on uusia leluja, mitä voi hyvin käyttää apuna jos ei poika meinaa käyttäytyä. Ei parane ryttyillä au pairille !!

Baseball is soooo boring !

Mitään erikoista en viime viikolta muista. Joten ei varmaan mitään kovinkaan kummosta oo tapahtunu.. :D
Todennäkösesti sitä samaa : Lapset on välillä ihan kamalia eikä kuuntele mitään ja mikään ei kelpaa ja kaikki on huonosti ja sitten taas niitä ihania hetkiä sinne väliin kun miettii, että kyllä mulla on maailman ihanimmat host muksut. Eli sitä au pairin perus arkea.

Perjantaina käytiin L:n kanssa leffassa. Lauantaina aamulla töitä ja sitten suunnattiin yhteen town parkiin hengaamaan L:n kanssa ja siellä saatiinkin jotenki kulumaan 3 tuntia. Oli meillä kyllä hauskaa ! Ei siis tehty juuri mitään erikoista kun juteltiin, mutta kamera takas meille oikein hyvät naurut.
Puistosta suunnattiin yhden kaverin luokse ja sieltä sitten Danburyyn näkemään sen kavereita. Hengattiin niiden kanssa koko ilta. Oli ihan jees ainakin alkuun. Mutta jälkeenpäin olisin ehkä kuitenkin tehny jotain muuta, kuten suunnannu yhdelle clubille tanssimaan.

Sunnuntaina oli Äitien päivä, niin täällä kuin Suomessakin. Valitettavasti oma mamma oli töissä ja en itekään ollu kotona niin en päässyt onnittelemaan, mutta onnittelut meni perille jälkeenpäin. Syötiin L:n kotona brunssia sen perheen ja perheen kavereiden kanssa. Iltapäivällä lähdettiin katsomaan baseball peliä (jotain kakkos liigaa..) kun se oli L:n au pair tapaaminen. Siellä tapasin yhden suomalaisen tytön joka ei asu kovinkaan kaukana ja vaikuttaa oikein mukavalta. Ja myös Australialaiset tytöt joiden kanssa ajettiin sinne vaikutti oikein kivoilta. :) Kiva tutustua uusiin ihmisiin !

Baseball kyllä oli niin tylsää katteltavaa, puolessa välissä oltiin niin tylsistyneitä, että päätettiin lähteä kotia kohti. Mutta oli siellä ihan kiva kuitenkin kökötellä kun aurinko paisto. Ja ompahan nyt tullu käytyä baseball pelissä. :)

Tämä viikko alkoi ihanasti sillä, että vanhempi lapsi on ollut kipeenä. Se ei oo mennyt kouluun ollenkaan tällä viikolla ja mä oon sitten tehny vähän pidempää päivää. Kyllä varmaan loppuviikosta jo pinna kiristää kun ei oo niin paljon ollu vapaa-aikaa ja joutunu vaan olee kotona. Ja eilen sitten myös pikkumiehellä oli kuumetta, joten nyt sekin on sit kotona. Tänään onneksi host mama oli niin mukava että antoi mun nukkua pitkään ja aloitan työt vasta 9.30 :)))) !

Ei muuta kun kivaa viikkoa kaikille !

Ikävä, Boston, SAKSALAISET!!!, sikaflunssa.

Pahus kun on taas tämä päivittäminen unohtunu. Tässä olis ollu jo monenmoista kerrottavaa ja olis useemmankin päivityksen voinu tehdä, mutta laiskuus se vaan aina vie voiton.

Viime viikko ei siis ollut mikään kovin hyvä. Sanotaanko, että ke-pe oli järkky ikävä kavereita. Vappu varmaan siis sen aiheutti. Siellä ne juhli vappua kivassa aurinkoisessa säässä kavereiden kanssa ja minä istua nökötin täällä yksinäni ilman juhlia. Hmph.

Sitten kun oli ikävä niin lapset otti päähän entistä enemmän ja sitten oli über suuri ketutus siitä, että en nää Suomen jääkiekko pelejä. Tosin nyt rakas veli kertoi miten pystyn niitä katsomaan ! Eilen vaan pätki tooosi pahasti, mutta ehkä edes jonkun pelin nään sitä kautta. Kiitos Akille ! :) <3

Perjantai iltana olin ihan valmiina lähdössä clubille tanssimaan kun oli vapaa viikonloppu, mutta sitten ystäväni L ei halunnutkaan lähteä ja sehän sitten vaan masensi entistä enemmän. Parin tunnin päästä tytön mieli kuitenkin muuttui ja sinnehän me sitten mentiin. Sain taas 21 vuotiaan rannekeen käteen ja TAAS olin AUTOLLA. :/ Vähän maistoin L:n kaljaa, mikä olikin yllättävän hyvää. Siellä kaverit ihmettelee Suomessa. Koska ne jotka tuntee mut, tietää että en voi sietää kaljaa. :DD Hah
Clubilla juteltiin kahden tyypin kanssa ja voi jesta saatiin niistä hyvät naurut. Oikein mukavia tyyppejä ja aina on kiva tutustua uusiin ihmiseen, mutta se toinen oli niin reppana. Raukka varmaan puhu tytölle ekaa kertaa. Mutta joo meillä oli L:n kanssa oikein oikein hauska ilta !

Aamulla sitten herättiin aikasin kun tarkotus oli lähteä ajelemaan kohti Bostonia 7.30. Mutta meidän RAKKAAT SAKSALAISET ystävät oli vaan tunnin verran myöhässä!! Yhtään ei ärsyttäny kun olis voinu nukkua pidempään.

Boston oli tosi ihana kaupunki. Rakennukset oli kivoja ja siellä oli vaan kiva kävellä ympäriinsä ja kattella. Harvardin yliopistossakin käytiin ja hieno HARVARD paita tarttui mukaan. :)
Reissu olis kuitenkin voinut mennä paremminkin. RAKKAAT SAKSALAISET ystävämme kun puhu saksaa kooooko matkan ajan. Suunnitteli kaiken keskenään saksaks eikä vaivautunu meille kertomaan. Oltiin niin kypsiä L:n kanssa. Tiedän ainakin, että enää en saksalaisten kanssa matkusta enkä kyllä välitä niiden kanssa viettää aikaa muutenkaan. Ärsyttää vaan, että yks niistä on ollu mun hyvä kaveri koko tän ajan kun oon ollu täällä ja sitten se käyttäytyy noin. Eipä paljoo huvita kaveerata enää. Koskaan en oo saksalaisista tykänny pahemmin ja nyt en tykkää sitäkään vähää mitä ennen.
Pääsin kuitenkin pois viikonlopuksi ja ikäväkin unohtu matkan aikana. :)

Tämä viikko on alkanut sään puolesta ihan kökösti. Harmaata ja sateista, ihan kun koti suomi. Muuten kaikki tähän asti menny oikein kivasti.

Tänään aamu uutisissa kuultiin, että täällä Westchester Countyssa (missä siis asun) on ensimmäiset sikainfluenssa tartunnat. :/ Ei auta kun pestä käsiä paljon ja noudattaa muitakin ohjeita mitä on saatu kouluista yms. Niin ja voitteko kuvitella, yks meksikolainen au pair aikoo mennää viikon päästä Meksikoon vierailemaan vanhempiensa luona ja sen jälkeen tulla takasin. Ihan hullua. Toivottavasti se ei mee. Mun host äiti raivostu kun kuuli. Se sano, että se aikoo soittaa au pair toimistoon ja haastaa ne oikeuteen jos ne antaa sen tytön palata tänne. :D
Ihanaa Amerikan draamaa. Mutta olis ihan oikein sille tytölle, se kun riskeeraa kaikki muutkin eikä vaan itteensä.

Nyt jatkan laiskaa tiistaipäivää. Eilenkin olin ihan super laiska. Jos sitä tästä taas piristyis.

PS. Äiti, Iskä ja Aki tuleekin jo 7 viikon päästä !!!! JEI ! :))))

Mamma on maailman paras !!!

Tämä päivä se oli ihan peestä niinkun arvelinkin. Kaikki otti päähän, oli ehkä vähän ikävä kavereita ja perhettä ja mikään ei tuntunu hyvältä.

Päivän kuitenkin pelasti se hetki kun menin hakemaan postit ja siellä oli paketti äitiltä. Paketin kun aukasin niin sisältä paljastui SALMIAKKIA ja PURKKAA !

Eipä olis parempaan paikkaan voinut osua.

ISO ISO KIITOS MAMMALLE !!!!! <3 <3 :)

Ajattelemalla pakettia selvisin kuin selvisinkin päivästä. Nyt on hyvä päättää päivä salmiakin maisteluun. :)

Kesä tuli.

Viikonloppuna täällä oli kyllä todellinen kesä. Niinkun varmaan kaikki jo tietääkin, kun jokapaikassa sitä huutelin. ;)

Lämmintä oli huikeat +30 astetta. Lauantain työpäivä meni h-i-t-a-a-s-t-i. Kun vihdoin sain työt päätökseen aloin valmistautua Cityyn lähtöön. Tarkotus oli mennä L:n kanssa sinne pyörimään ennen boat partyjä. Suunnattiin Central Parkiin missä oli paaaljon ihmisiä ja tosi tosi nättiä. Käveltiin vaan ympäriinsä ja nautittiin ihanasta säästä ja ihanista maisemista. Sitten sain puhelua, että bileet laivalla on peruttu ja on toiset bileet Mt. Kiscossa. Nojust. Me kuitenkin päätettiin jäädä Cityyn ja passata bileet. Syötiin picnic päivällinen Central Parkissa, käytiin heppa-ajelulla ja vaan nautittiin olostamme. Kyllä oli hienoa !

Sunnuntaina sää jatkui edelleen tosi lämpimänä ja päätettiin laittaa bikinit päälle ja suunnata Westport beachille. Tästä mun kotoa se on n. tunnin ajomatkan päässä. Voi sitä tunnetta kun näki ekaa kertaa rannan. Ihanaa vaaleeta ja sileetä hiekkaa, paljon ihmisiä ja aurinkoa! Ei muuta kun arskaa ottamaan. Eipä voi sunnuntai päivää paljon paremmin viettää. Ihan tuntui, että olis ollut etelän lomalla. Hullua, että asun tällä hetkellä paikassa missä voi olla noin lämmin. :) L:n kanssa käytiin myös pari kertaa uimassa. Suomalaisen ja ruotsalaisen sisulla mentiin vaikka vesi aika kylmää vielä onkin. Itävallan tyttö jäi suosiolla rannalle. :D hehe. Eipä oo meikäläisen talviturkki aikoihin lähtenyt näin aikasin, hei nyt on HUHTIKUU !
Päivän päätteeksi mentiin L:n kotiin ja grillattiin päivällistä. Kyllä oli niin huippu päivä kaikinpuolin !

Maanantaihin heräsin kovin pirteänä ja iloisena. Sää oli edelleen lämmin ja työtkin sujui oikein kivasti, ei valittamista ollenkaan.

Tiistainakin saatiin vielä nauttia +30 asteen lämmöstä, mutta työn teko ei niinkään maistunu. Vanhemmalla lapsella oli taas ihme kiukku päivä. Alkaa kyllä tosissaan mennä hermo sen käytökseen. Noh ei auta kun laskea kymmeneen muutama kerta ja kerätä voimia, että jaksaa.

Tänään sitten aamu alkoi ihanasti; lapset kiukkuaa, host äiti oli huonolla tuulella ja sitä kautta en sitten itsekään ollut kovin hyvän tuulinen. Ärsyttää alottaa aamu kuuntelemalla kiukkusia lapsia ja tappelua. Argh. Joten nyt on sitten motivaatio pahasti hukassa tän päivän suhteen. Ärsyttää ajatuskin siiitä, että kohta pitää taas alottaa työt. Onneks nuoremmalla on telinevoimistelu tänään niin ei oo mulla ihan niin pitkä päivä. Sääkin kylmeni mukavasti +30 asteesta +13. :/ Noh saa nähdä mitä tämä ihana keskiviikko päivä tuo tullessaan.

Tällä hetkellä mietin kovasti suomea ja kavereita. Vappuaatto kun on jo huomenna ja yleensä aina sillon vietän aikaa kavereiden kanssa ja lähes poikkeuksetta aina on niin kovin kivaa. Mutta juhlikaa te siellä munkin puolesta, ottakaa kuvia ja lähetelkää sitten tänne päin.
Klara Vappen ! :D

PS. Pakko kertoa, että L joka on ruotsista nauro ihan kippurassa kun sanoin sille "klara vappen" :DD haha.

Aurinkoa ja Sadetta ja Aurinkoa

Kirjotin eilen blogi päivityksen, mutta jostain syystä ei anna julkaista sitä. Että ärsyttää. No täytyy nyt kokeilla sitten uudestaan.

Viime viikonloppu toi tullessaan ihanan sään. Pe ja La päästiin yli 20 asteen ja aurinko paistoi.

Perjantaina käytiin siis päivällisellä L:n ja sen host äidin kanssa. Mentiin japanilaiseen ravintolaan syömään sushia. Oli ihan maukasta.

Lauantaina mulla oli pitkä päivä. Alottelin aamulla klo 7 ja lopettelin sitten illalla klo 6. Päivä kuitenkin meni suht nopeesti ja lapsetkin oli melko asiallisia. Aamulla käytiin aamupalalla dinerissa kun lapset halus pannukakkuja. Sitten suunnattiin lasten museoon Norwalkiin ja lopuksi leikittiin omalla pihamaalla.
Töiden jälkeen suuntasin L:n luokse ja leivottiin korvapuusteja !! :)

Sunnuntai aamuna jouduin heräämään taas suht aikasin (yhdeksältä ) kun piti suunnata au pair tapaamiseen. Kyllä ketuttaa kun pitää laittaa noita tapaamisia sunnuntai aamulle. Toisilla se kun on ainut aamu viikossa millon sais nukkua pidempään. Noh sain kuitenkin raahattua itseni paikan päälle. Tapaaminen oli jossakin ihme Buddha paikassa. Siellä oli temppeli ja joitain muita rakennuksia. Tavallaan oli ihan jees nähdä ne mutta oli se myös aika turha. Joudut herätä aikasin, ajella sinne yli puoli tuntia ja sitten pällistellä rakennuksia ja buddha patsaita. Nojoo mutta tulipahan käytyä. =)

Tapaamisen jälkeen suunnattiin ostarille shoppailemaan. JESJESJES. Oli hirvee hinku päästä ostoksille. Mukaan sieltä tarttui farkut, paita, valkoset housut, laukku ja pyjama. Se tyydytti mun shoppaus himot ainakin hetkeks. Haluaisin vaan päästä outletiin ostamaan Niken vaatteita. Ja ehkä jotain muutakin... :D Ostoksien jälkeen vielä mentiin elokuviin katsomaan 17 again. Mikä oli just sopiva leffa sunnuntai iltaan. Ja onhan se Zac Efron ihan kivannäkönen..

Maanantai aamuna väsytti kovasti ja ilmakin oli muuttunut kovin sateiseksi. Harmaata, sateista ja ehkä vähän kylmäkin. Ihana alku viikolle.
Pääasiassa tää viikko on taas menny nopeesti (niinkun aina) ja juuri mitään erikoista ei oo tapahtunu (niinkun ei koskaan). Vanhempi jatkaa aikalailla linjalla, että se ei kuuntele. Myös toi mamma kerto, että sillä on ongelmia sen kanssa. Nyt sitten yritetään keksiä keino millä saadaan tyttö kuuntelemaan.

Tänään vanhemmalla on vaan puolikas päivä koulussa, joten aion mennä sen kanssa luistelemaan. Ihan kiva olla vaan kahdestaan sen kanssa. Harvoin ehditään viettää aikaa kahdestaan.

Niin ja voi juhlaviikko. Nuorempi lapsi alotti telinevoimistelun aina keskiviikkosin ja kouluun valmistautumis tunnit perjantaisin. Ja tämähän tarkoittaa, että mulla on enemmän vapaa-aikaa JES ! =)

Viikonlopuksi on luvattu huikeat 27 astetta lämmintä ! Mites siellä Suomessa? :DD
Lauantaina on ehkä boat partyt Manhattanilla, sitä odotellessa. NYCiin suuntaan jokatapauksessa viikonlopuksi. En oo käynyt siellä yli kuukauteen, on jo ikävä !

MAHTIVIIKKOA KAIKILLE !!!!!