Lauantaina aamulla olin töissä muutaman tunnin. Lasten kanssa oltiin leikkipuistossa koko aika kun niillä oli siellä paljon kavereita kenen kanssa leikkiä. Au Pair selvisi helpolla, ihanasta ilmasta nauttien ja lasten leikkiä katsellen.
Töiden jälkeen piti kiiruhtaa juna-asemalle ja aloittaa matka Erikan luokse Pennsylvanian osavaltioon. ((Erikan kanssa tutustuttiin au pair juttujen kautta jo suomessa ollessa ja sitten lentokentällä tavattiin ja au pair koulussa oltiin samaan aikaan ja nyt sitten päätettiin nähdä piiiitkästä aikaa.)) Pienen hikoilun jälkeen olin kuitenkin ihan ajoissa paikalla ja hyvin ehdin junaan. Junalla suuntasin Grand Central Terminaaliin Manhattanille. Sieltä lähdin kävelemään kohti Port Authoritya, joka on siis bussiasema. Siellä löysin oikeelle portille hyvissä ajoin bussia odottelemaan. Sitten tosin iski pieni epävarmuus, että olisko mun pitänyt mennä laukkujen tarkastus pisteeseen vaikka olin ottamassa laukkua sisälle bussiin. Siinä parin naisen kanssa juttelin asiasta ja he oli aika epävarmoja kanssa, mutta yhteistuumin päätettiin, että ei siellä tarvinnut käydä. Sisälle bussiin päästiin ja laukusta ei mitään valiteltu, joten kaikki meni hienosti. Meikäläinen nukahti heti alkuunsa, en oo varma ehdittiinkö edes poistua Manhattanilta kun olin unessa. Nukuin melkein koko matkan, joten 2h15min meni super nopeesti.
Bussin päätepysäkki oli Wilmingtonissa, Delawaren osavaltiossa. Siellä heti näinkin Erikan odottelemassa. Ja jostain syystä sen auton vieressä seisoskeli tumma mies juttelemassa. Mieheltä oli kuulemma bensa loppunu ja rahaa pyyteli. Hmm. mistä näistä tietää. Muutama dollari annettiin sille, tiedä si käyttikö rahan bensaan vai johonki ihan muuhun.
Lauantai illan päätteksi mentiin West Chesterin kaupunkiin, missä Erika asuu. West Chester oli tosi pieni ja sulonen perus Amerikkalainen kaupunki. Siellä oli kiva kävellä vaan ja kattella ympärilleen. Käytiin syömässä päivällistä ja lopuksi suunnattiin leffaan katsomaan All about Steve. Käytiimpä muuten yhdessä ruokakaupassa ostamassa irtokarkkejakin ! Voi ihanaa. Niitä kun ei täältä saa mistään ja jos saa niin on super kallista. Ei sielläkään valikoima suomen karkkeja voittanut, mutta kuitenkin. Pienen koijailun avulla ei edes jouduttu maksamaan niin paljoo. ;) Joskus yhden jälkeen yöllä sitten vihdoin sai painettua pään tyynyyn.
Sunnuntai aamuna sitten aikasin ylös (noh kahdeksalta, mut on se aikasin su aamuksi) ja suunnattiin juna-asemalle, mistä otettiin juna Philadelphiaan. Meno-paluu lippu oli huikeat 8 dollaria eli joku 5,5 €. Ihan törkeen halpa. NYCiin maksaa täältä meiltä meno-paluu 20$. Toki on matkaakin vähän enemmän ja onhan kaupungit ihan eri koko luokkaa, mutta kuitenkin.
Philadelphiassa oli kovin rauhallista. Sää suosi meitä ja oli tosi aurinkoinen ja kuuma päivä. Käytiin kattomassa muutamia nähtävyyksiä ja kierreltiin vaan ympäriinsä. Mukaan tarttui myös kahdet kengät. :D Kaupunki oli tosi kiva ja rauhallinen, mutta tosi paljon siellä oli kodittomia ja semmosia rähjäsen näkösiä ihmisiä. Ja jälkeenpäin kuulinkin, että Phillyssä on paljon pahoja alueita.
Lopuksi suunnattiin takas West Chesteriin ja mentiin sitten vielä päivälliselle ennen kun Erika heitti mut bussiasemalle Wilmingtoniin. Siellä odottelin sit ehkä 40 min bussia ja kyllä sielläkin oli ihmesakkia. Tosi monet tuli pummimaan rahaa bussilippuihin yms. Niin ja sitten vielä mokasin aika hienosti, bussi vihdoin tuli niin menin sit vaan sisälle. Ne laitto bussilippuun jonku tarran jo siellä terminaalissa ni en ajatellu sitä sen enempää ja marssin sisälle takimmaiseen penkkiriviin istumaan ku bussi oli kovin täynnä. Sit huomasin, että bussikuski kävi sisällä vähän ihmetellen laskemassa porukkaa kun ei siellä ollu yhtään vapaita paikkoja jäljellä. Sit tajusin, et mun ehkä piti antaa mun lippu sille ja nolona sille sieltä huutelin. Se katto mua vähän vihasena ja totes, että mun takia sen kaikki laskelmat yms. oli ihan sekasin. Siinä punastellen sitten kerroin, että kun en oo ennen bussilla matkustellu jenkeissä ja en oo jenkeistä kotosin ja pahoittelin. Sitten tää kuski vielä joutu sanomaan yhdelle miehelle, että ei hänellä oo enää yhtään paikkoja jäljellä vaikka luuli, että yks olis ollu. Hups.
NYCiin kun saavuin illalla, kirosin turisti laumoja times squarella ja broadwaylla kun niiden läpi jouduin menemään Grand Centralille. Yritin mennä kovin nopeesti, mutta silti kun pääsin junalaiturille niin siellä oli vastassa vaan kaukaisuudessa näkyvät takavalot. Piti sitten odotella seuraavaa junaa reilut puoli tuntia. Onneks ei ollut kiirettä kotiin kun maanantain sain vapaaksi, kun oli Labor Day.
Jep eli maanantaina sain nukkua pitkään Labor Dayn kunniaksi, olin kuitenkin ekaa kertaa hereillä 6.40. Joskus kyllä ärsyttää asua lapsiperheessä. No sitten nukuin ja heräilin vähän yli yhdeksään asti kunnes päädyin koneelle suunnittelemaan päivää L:n kanssa. Lopuksi sit päädyin hakee sen , mentiin Mt.Kisco Dineriin, mentiin ostarille, best buyhin ostamaan Täydellisten naisten 5 tuotantokausi ja oltiin myös menossa leffaan, mut ei sit haluttukaan nähdä mitään ja mentiin L:n luokse kattomaan täydellisiä naisia. Eli ihan lepposa vapaapäivä. Illalla sitten sain soittoa host äidiltä, et host isän äiti on joutunut sairaalaan eikä voi kovin hyvin ja he ovat päättäneet mennä sinne tiistaina aamuksi. Eli nyt mä sain sit aamun vapaaksi ja työt alkaa 12.30. Surullinen juttu ja toivon kaikkea hyvää host isän äidille. Mutta itteä helpottaa kun työpäivä onkin vaan 7h eikä 12.5 niinkun aluksi piti olla.
Nyt taidan lähteä tankkaamaan auton ja hakemaan kahvia ja sitten alkaakin työt. Mukavaa viikkoa ! :)
PS. olen ollut täällä jo KAHDEKSAN KUUKAUTTA ja enää NELJÄ jäljellä. Jes ja hui.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti