Eilen iski pienen pieni lähtöpaniikki. Viimeiset 9 päivää jäljellä Suomessa. Huh huh.
Joulu toi varmasti oman osansa panikointiin. Meillä oli perheen kanssa niin hauska ja ihana joulu. Mutta onneksi joulu tulee joka vuosi, niin ei haittaa vaikka en ensi vuonna täällä olekaan. :)
Tiedän, että mun tulee tosi iso ikävä perhettä ja ystäviä. Kuitenkin tästä olen haaveillut niin pitkään ja olen niin onnellinen, että vihdoin tämän toteutan. Innolla odotan uusia asioita rapakon takana. Ihmiset, kaupungit, kaupat, ravintolat, koulut ja kaikki mahdollinen ! Kesällä sain pienen pinta raapaisun jenkkilästä ja tiedän vähän mitä odottaa ja odotan sitä paljon.
Toki, mua jännittää moni asia. Varsinkin ensimmäiset päivät. Vanhempien tapaaminen, lasten tapaaminen, heidän tämän hetkisen au pairin tapaaminen, miten lapset ottavat mut vastaan, kuinka saan heidän kotinsa tuntumaan kodilta, vieraalla kielellä puhuminen ja ylipäänsä uuteen arkeen ja kulttuuriin totuttelu. Näitä ei kai kannattais liikaa edes miettiä, mutta oon lunteeltani sellainen, että mietin asioita paljon. Toivon ja uskon kuitenkin, että kaikki sujuu hienosti. :)
Onneksi meitä lähtee minä + 7 muuta samana päivänä. Voidaan yhdessä matkustaa ja viettää ensimmäiset päivät toisella puolella maailmaa. Helpompaa kun on ihmisiä, jotka on samassa tilanteessa.
Nyt aion yrittää nauttia viimeisistä päivistä Suomenmaalla ja käydä paljon Saunassa. :D
Toki tekemättömät asiat tuo oman stressinsä, mutta onneksi kaikki pakolliset (viisumi, ajokortti yms.) on hoidettu, joten ei tässä niin suurta hätää ole. Rakkaat ihmiset ympärillä kyllä auttavat ja tukevat.
9 päivää lähtöön ; hullua ja pelottavaa, mutta samalla niin pirun hienoa ! :>
perjantai 26. joulukuuta 2008
maanantai 22. joulukuuta 2008
2 Viikkoa
Nyt on työt lopullisesti ohi ja sukulaisten luona vierailtu. Ihme kyllä kaikki ne, joiden luulin järkyttyvän mun lähdöstä, olikin tosi kannustavia ja hyvällä mielellä. Sekä oli ihan mukavaa viettää aikaa myös mummon ja mummin kanssa ennen kun lähden. Vaikka kyllähän me tässä vielä nähdään, mutta se oli sellasta yhteistä laatuaikaa.
Viikonloppuna vietin iltaa mm. työkaverin ja muutaman entisen luokkakaverin kanssa. Ja voi jesta, kyllä oli hauska viikonloppu. Sunnuntaina oli kyllä vähän sellanen olo, että on kurjaa jättää kaikki ystävät tänne. Mutta kyllähän ne täältä löytyy sitten kun tuun takasin. Ja toivon mukaan saan paljon uusia ystäviä USA:n puolella.
Asunnon tyhjentäminen on lähtenyt suht mukavasti käyntiin. Laatikot täyttyy tasaseen tahtiin ja tänään vietiin lastillinen tavaraa kaatopaikalle ja pari huonekalua uuteen osoitteeseen. Lisäksi oon jo aika paljon miettinyt mitä kaikkea pitää ottaa mukaan. Tosin vaatteiden suhteen en oikein osaa päättää. Sitten oon miettinyt, että voinko ottaa käsimatkatavaraksi läppärin laukun + normi laukun? Jos joku osaa kertoa oikean vastauksen niin olisin tosi kiitollinen. Luin kyllä Lufthansan sivuilta eilen, mutta en oikein jaksanut keskittyä. Nimittäin jos saan ottaa pelkän läppärin laukun, niin en kyllä tajua miten sinne saan kaiken tarpeellisen mahtumaan. Noh, toivottavasti tää asia selviää vielä ennen lähtöä.
Host-Perheen kanssa ollaan vaihdeltu muutamia sähköposteja ja lähetin heille joulukortin myöskin. Kovasti kiittelivät kortista ja lapsista vanhempi, tyttö 7v , sanoi olevansa todella iloinen kun olin kirjoittanut hänen nimensä ensimmäisenä. Kuinka pienestä voikaan lapsi tulla onnelliseksi. :)
Onneksi enää ei ole kauaa kun pääsee lähtemään. Tää odottelu on niin kovin tylsää. Ja innolla kyllä odotan myös Host-Perheen näkemistä, toki vähän se asia jännittää. Oon kyllä tosi iloinen, että me valittiin toisemme. Toivottavasti ajatukset pysyy samanlaisina myös perheeseen saapumisen jälkeen. :)
Nyt täytyy jatkaa jouluvalmisteluja ja tavaroiden pakkaamista.
Hyvää ja Rauhallista Joulua Kaikille !
Viikonloppuna vietin iltaa mm. työkaverin ja muutaman entisen luokkakaverin kanssa. Ja voi jesta, kyllä oli hauska viikonloppu. Sunnuntaina oli kyllä vähän sellanen olo, että on kurjaa jättää kaikki ystävät tänne. Mutta kyllähän ne täältä löytyy sitten kun tuun takasin. Ja toivon mukaan saan paljon uusia ystäviä USA:n puolella.
Asunnon tyhjentäminen on lähtenyt suht mukavasti käyntiin. Laatikot täyttyy tasaseen tahtiin ja tänään vietiin lastillinen tavaraa kaatopaikalle ja pari huonekalua uuteen osoitteeseen. Lisäksi oon jo aika paljon miettinyt mitä kaikkea pitää ottaa mukaan. Tosin vaatteiden suhteen en oikein osaa päättää. Sitten oon miettinyt, että voinko ottaa käsimatkatavaraksi läppärin laukun + normi laukun? Jos joku osaa kertoa oikean vastauksen niin olisin tosi kiitollinen. Luin kyllä Lufthansan sivuilta eilen, mutta en oikein jaksanut keskittyä. Nimittäin jos saan ottaa pelkän läppärin laukun, niin en kyllä tajua miten sinne saan kaiken tarpeellisen mahtumaan. Noh, toivottavasti tää asia selviää vielä ennen lähtöä.
Host-Perheen kanssa ollaan vaihdeltu muutamia sähköposteja ja lähetin heille joulukortin myöskin. Kovasti kiittelivät kortista ja lapsista vanhempi, tyttö 7v , sanoi olevansa todella iloinen kun olin kirjoittanut hänen nimensä ensimmäisenä. Kuinka pienestä voikaan lapsi tulla onnelliseksi. :)
Onneksi enää ei ole kauaa kun pääsee lähtemään. Tää odottelu on niin kovin tylsää. Ja innolla kyllä odotan myös Host-Perheen näkemistä, toki vähän se asia jännittää. Oon kyllä tosi iloinen, että me valittiin toisemme. Toivottavasti ajatukset pysyy samanlaisina myös perheeseen saapumisen jälkeen. :)
Nyt täytyy jatkaa jouluvalmisteluja ja tavaroiden pakkaamista.
Hyvää ja Rauhallista Joulua Kaikille !
perjantai 12. joulukuuta 2008
Viimistä viedään!
Tässä istun töissä, viimistä päivää.
Tuntuu hullulta, että lähden pois tutusta ja turvallisesta työympäristöstä, kohti uutta ja tuntematonta. On aika sekalaiset tunteet. Haikea mutta silti niin onnellinen!
Onneksi on pehmeä lasku tähän työpaikasta poistumiseen. Tuun nimittäin vielä ensi viikon torstaina ja perjantaina ohjaamaan pari jumppaa. Joten ei tarvi ihan seinään lopettaa. :)
Nyt sitten on aikaa hoidella käytännön asioita kaiket päivät. Lähinnä siis keskittyä kodin tyhjentämiseen ja tavaroiden pakkaamiseen. Ihan hyvä, koska muuten voi tulla kiire.
45min ja on läksiäiskahvien aika. Sen jälkeen suuntaan Vantaalle Flamingoon viikonlopun viettoon yhdessä perheen kanssa. Mukavaa yhdessä oloa ja rentoutumista. Pääsen ainakin hetkeksi eroon siitä laatikkomerestä mikä on kotona.
Maanantaina matka jatkuu kohti Imatraa sukulaisten luokse vierailemaan ja sieltä kun tulen keskiviikkona kotiin on lähtöön enää 18 päivää!!! Voitteko kuvitella, VAU!
Tuntuu hullulta, että lähden pois tutusta ja turvallisesta työympäristöstä, kohti uutta ja tuntematonta. On aika sekalaiset tunteet. Haikea mutta silti niin onnellinen!
Onneksi on pehmeä lasku tähän työpaikasta poistumiseen. Tuun nimittäin vielä ensi viikon torstaina ja perjantaina ohjaamaan pari jumppaa. Joten ei tarvi ihan seinään lopettaa. :)
Nyt sitten on aikaa hoidella käytännön asioita kaiket päivät. Lähinnä siis keskittyä kodin tyhjentämiseen ja tavaroiden pakkaamiseen. Ihan hyvä, koska muuten voi tulla kiire.
45min ja on läksiäiskahvien aika. Sen jälkeen suuntaan Vantaalle Flamingoon viikonlopun viettoon yhdessä perheen kanssa. Mukavaa yhdessä oloa ja rentoutumista. Pääsen ainakin hetkeksi eroon siitä laatikkomerestä mikä on kotona.
Maanantaina matka jatkuu kohti Imatraa sukulaisten luokse vierailemaan ja sieltä kun tulen keskiviikkona kotiin on lähtöön enää 18 päivää!!! Voitteko kuvitella, VAU!
maanantai 8. joulukuuta 2008
Lentoliput
Jipii, tänään vihdoinkin tuli lentoliput!
Maanantaina 5.1. kello 6.45 lähtee lento
Helsinki-Vantaan kentältä Münchenin kautta New York Cityyn!
Jeejeejee!
Nyt on vihdoin hoidettu viisumi, lääkärintodistus, vakuutus, maksut järjestölle ja lennotkin tuli. Taidan ihan oikeesti olla lähdössä alle kuukauden päästä?!
Hoidettavia asioita on kuitenkin vielä jonki verran. Eniten ne asiat liittyy asuntoon ja sen tyhjentämiseen. Kansainvälinen ajokortti pitää myös muistaa hankkia. Ja tarkkaan täytyy pohtia meenkö vielä näyttäytymään hammaslääkärille kun viisaudenhammas on päättäny ruveta kasvamaan ja välillä kiukuttelee kovasti. Jenkeissä kun hammaslääkärillä käynti on aikas kallista niin ehkä olis parempi hoitaa se täälä kuntoon.
Maha on kipee ja yöllä ei saa aina unta kun asiat pyörii mielessä, varmaan stressaan lähtöä. Voi olla, että tulee nukuttua melko vähän tän viimisen kuukauden aikana.
Mutta uskokaa pois, en malta odottaa, että pääsen maailmalle !!! :)
Maanantaina 5.1. kello 6.45 lähtee lento
Helsinki-Vantaan kentältä Münchenin kautta New York Cityyn!
Jeejeejee!
Nyt on vihdoin hoidettu viisumi, lääkärintodistus, vakuutus, maksut järjestölle ja lennotkin tuli. Taidan ihan oikeesti olla lähdössä alle kuukauden päästä?!
Hoidettavia asioita on kuitenkin vielä jonki verran. Eniten ne asiat liittyy asuntoon ja sen tyhjentämiseen. Kansainvälinen ajokortti pitää myös muistaa hankkia. Ja tarkkaan täytyy pohtia meenkö vielä näyttäytymään hammaslääkärille kun viisaudenhammas on päättäny ruveta kasvamaan ja välillä kiukuttelee kovasti. Jenkeissä kun hammaslääkärillä käynti on aikas kallista niin ehkä olis parempi hoitaa se täälä kuntoon.
Maha on kipee ja yöllä ei saa aina unta kun asiat pyörii mielessä, varmaan stressaan lähtöä. Voi olla, että tulee nukuttua melko vähän tän viimisen kuukauden aikana.
Mutta uskokaa pois, en malta odottaa, että pääsen maailmalle !!! :)
torstai 4. joulukuuta 2008
Viisumihaastattelu
Eilen oli viisumihaastattelu Helsingissä.
Koko junamatkan ajan sinne ja siitä eteenpäin aina haastattelu hetkeen oli perhosia mahassa. Jännitti koko suurlähetystöön meneminen kun ei oikein tiennyt miten siellä toimitaan ja sen lisäksi vielä haastattelu. Mitä jos en ymmärrä mitä ne kysyy, mitä jos en osaa vastata oikein ja sitten ne eivät annakaan mulle viisumia.
Suurlähetystöön meneminen sujui kivuttomasti ja vartijatkin olivat suht mukavia, joten kaikki alkoi hyvin. Ilmottautuessa haastatteluun täti siinä tiskillä totesi, että viisumimaksu on noussut 1.12. alkaen ja se pitäis maksaa, muuten ei voida haastatella. Ja mikään muu kuin käteinen ei kelvannut. Eihän mulla mitään käteistä ollut mukana. Täti sitten totes, että Siljan terminaalin läheisyydessä (n.10-15min päässä) on automaatti ja voin lähteä hakemaan sieltä rahaa. JUST. En oikein tiennyt mistä olisin terminaalille päässyt, lisäksi ulkona oli mitä surkein ilma : kova tuuli ja vettä satoi. Odotus aulassa oli kuitenkin eräs ehkä maailman mukavin ihminen, joka suostui lainaamaan mulle puuttuvan osuuden (noin 9€) ja mun ei tarvinnut lähteä seikkailemaan. Kiitos Tuhannesti tälle mukavalle neidille ! :)
Haastattelu sujui myös hyvin. Mukavan tuntuinen mies otti sormenjäljet ja esitti muutaman kysymyksen Englanniksi liittyen siihen mitä olen menossa tekemään ja minne, mitä teen työkseni ja mitä aion tehdä vuoden jälkeen. Sen jälkeen toivotteli hyvää päivänjatkoa ja sanoi viisumin tulevan postissa parin päivän sisään.
Yhdessä tämän rahaa lainanneen tytön kanssa lähdettiin pois suurlähetystöstä, haettiin äiti Café Ursulasta ja mentiin keskustaan päin. Äippä maksoi mun velat tälle tytölle ja hän jatkoi matkaan ja me jäätiin Stockalle.
Muutama tunti jouluostoksia ja rättiväsyneenä junalla kotiin.
Kiva päivä kaikinpuolin, Kiitos äitille hyvästä matka ja shoppailu seurasta! :)
PS. viisumi tuli jo tänään !
Koko junamatkan ajan sinne ja siitä eteenpäin aina haastattelu hetkeen oli perhosia mahassa. Jännitti koko suurlähetystöön meneminen kun ei oikein tiennyt miten siellä toimitaan ja sen lisäksi vielä haastattelu. Mitä jos en ymmärrä mitä ne kysyy, mitä jos en osaa vastata oikein ja sitten ne eivät annakaan mulle viisumia.
Suurlähetystöön meneminen sujui kivuttomasti ja vartijatkin olivat suht mukavia, joten kaikki alkoi hyvin. Ilmottautuessa haastatteluun täti siinä tiskillä totesi, että viisumimaksu on noussut 1.12. alkaen ja se pitäis maksaa, muuten ei voida haastatella. Ja mikään muu kuin käteinen ei kelvannut. Eihän mulla mitään käteistä ollut mukana. Täti sitten totes, että Siljan terminaalin läheisyydessä (n.10-15min päässä) on automaatti ja voin lähteä hakemaan sieltä rahaa. JUST. En oikein tiennyt mistä olisin terminaalille päässyt, lisäksi ulkona oli mitä surkein ilma : kova tuuli ja vettä satoi. Odotus aulassa oli kuitenkin eräs ehkä maailman mukavin ihminen, joka suostui lainaamaan mulle puuttuvan osuuden (noin 9€) ja mun ei tarvinnut lähteä seikkailemaan. Kiitos Tuhannesti tälle mukavalle neidille ! :)
Haastattelu sujui myös hyvin. Mukavan tuntuinen mies otti sormenjäljet ja esitti muutaman kysymyksen Englanniksi liittyen siihen mitä olen menossa tekemään ja minne, mitä teen työkseni ja mitä aion tehdä vuoden jälkeen. Sen jälkeen toivotteli hyvää päivänjatkoa ja sanoi viisumin tulevan postissa parin päivän sisään.
Yhdessä tämän rahaa lainanneen tytön kanssa lähdettiin pois suurlähetystöstä, haettiin äiti Café Ursulasta ja mentiin keskustaan päin. Äippä maksoi mun velat tälle tytölle ja hän jatkoi matkaan ja me jäätiin Stockalle.
Muutama tunti jouluostoksia ja rättiväsyneenä junalla kotiin.
Kiva päivä kaikinpuolin, Kiitos äitille hyvästä matka ja shoppailu seurasta! :)
PS. viisumi tuli jo tänään !
keskiviikko 26. marraskuuta 2008
Aika kuluu
Aika se kuluu kovin nopeaa.
12 työpäivää enää jäljellä,
11 jumppaa jäljellä,
27 päivää jouluun,
39 päivää lähtöön.
Ja hirvee kasa asioita hoidettavana, mutta ei osaa aloittaa mistään.
Maanantaina sain vihdoin viisumipaperit. Haastattelu ajan varasin 3.12. Parempi vaan hoitaa mahdollisimman pian alta pois. Vähän kyllä jännittää.
Paljoa en ole yhteyttä pitänyt host-perheeseen. Olen kyllä pari s-postia laittanut ja saanut niihin melko lyhyitä vastauksia. Taitaa olla melko kiireistä. Perhe oli juuri lomalla Floridassa ja sen jälkeen heidän entinen au pair muutaman vuoden takaa oli kylässä viikon verran. Joten varmasti paljon on ollut meneillään. Olisi kiva kuitenkin välillä kuulla kuulumisia niin on ehkä helpompi mennä sitten sinne. Mutta ei pidä olla liian malttamaton. Tämän hetkisen au pairin piti soitella myös tällä viikolla, mutta ei löytynyt aikaa mikä olisi molemmille sopinut. Täytyy yrittää viikonloppuna uudestaan. :)
Vaikka olen super innoissani, että vihdoin pääsen lähtemään ulkomaille kun olen siitä pitkään haaveillut. Paljon odotan uusia ihmisiä ja uusia paikkoja. Silti viime päivinä on muutaman kerran iskenyt paniikki siitä, että kuinka tosi iso ikävä mulla tulee äitiä, isiä, veljeä ja ystäviä. <3 Onneksi ne ajatukset on vaan hetkellisiä ja varmasti ihan normaalia.
Ja pieni ikävä on ihan tervettä!
+ näin toissa yönä "painajaista" USAan saapumisesta. :D
Nyt vielä pari päivää töitä ja sen jälkeen viikonloppuna kahdet pikkujoulut!
Hyvissä fiiliksissä niitä ja viisumihastattelua odotellen.
Marianne
12 työpäivää enää jäljellä,
11 jumppaa jäljellä,
27 päivää jouluun,
39 päivää lähtöön.
Ja hirvee kasa asioita hoidettavana, mutta ei osaa aloittaa mistään.
Maanantaina sain vihdoin viisumipaperit. Haastattelu ajan varasin 3.12. Parempi vaan hoitaa mahdollisimman pian alta pois. Vähän kyllä jännittää.
Paljoa en ole yhteyttä pitänyt host-perheeseen. Olen kyllä pari s-postia laittanut ja saanut niihin melko lyhyitä vastauksia. Taitaa olla melko kiireistä. Perhe oli juuri lomalla Floridassa ja sen jälkeen heidän entinen au pair muutaman vuoden takaa oli kylässä viikon verran. Joten varmasti paljon on ollut meneillään. Olisi kiva kuitenkin välillä kuulla kuulumisia niin on ehkä helpompi mennä sitten sinne. Mutta ei pidä olla liian malttamaton. Tämän hetkisen au pairin piti soitella myös tällä viikolla, mutta ei löytynyt aikaa mikä olisi molemmille sopinut. Täytyy yrittää viikonloppuna uudestaan. :)
Vaikka olen super innoissani, että vihdoin pääsen lähtemään ulkomaille kun olen siitä pitkään haaveillut. Paljon odotan uusia ihmisiä ja uusia paikkoja. Silti viime päivinä on muutaman kerran iskenyt paniikki siitä, että kuinka tosi iso ikävä mulla tulee äitiä, isiä, veljeä ja ystäviä. <3 Onneksi ne ajatukset on vaan hetkellisiä ja varmasti ihan normaalia.
Ja pieni ikävä on ihan tervettä!
+ näin toissa yönä "painajaista" USAan saapumisesta. :D
Nyt vielä pari päivää töitä ja sen jälkeen viikonloppuna kahdet pikkujoulut!
Hyvissä fiiliksissä niitä ja viisumihastattelua odotellen.
Marianne
tiistai 18. marraskuuta 2008
Odottelua ja asioiden järjestelyä
Aikaa on taas kulunut edellisestä päivityksestä jonkin verran. Mitään erikoista ei ole oikeastaan tapahtunut, mutta ajattelin nyt kuitenkin päivitellä kuulumisia.
Cultural Caren Suomen sekä USAn toimistoon vahvistin, että ollaan perheen kanssa tehty perfect match. Siellä olivat oikein iloisia kun sopiva perhe on löytynyt. Sain myös extranettiin näkyville perheen koko hakemuksen ja lisää kuvia (perheen aupair lähetteli mulle jotain kuvia jo s-postiin). Vitsit, ne lapset on kyllä ylisöpöjä. :)
Perheen kanssa on nyt tässä välillä pidetty yhteyttä s-postilla. Ei tosin paljoa mut jonkin verran. He oli just lomalla Floridassa ja au pair oli päässy mukaan. Toivottavasti ne reissailee sillonkin ku mä oon siellä ja pääsen myös mukaan. :P
Suomen toimistosta sanottiin, että viisumipapereiden täyttö ja viisumi haastattelu on seuraava vaihe. Niitä papereita tässä edelleen odottelen, tällä viikolla pitäis tulla. Joulukuun alkuun yritän saada sitten sen haastattelu ajan. Toivottavasti ne mulle viisumin myöntää. :D
Oon kovasti yrittäny tutustua au pair handbookiin ym. mitä hyväksymis paketin mukana tuli. Välillä vaan iskee paniikki jos tulee jotain mitä ei ymmärrä ja sitten on taas sellanen olo, että miten pärjään siellä vieraalla kielellä. Ei niitä vaikeita kohtia onneks paljon oo ollut ja siinähän sitä oppii kun niitä suomentelee.
1,5 kk on aikaa lähtöön ja tekemistä on kyllä yllättävän paljon. Tosin mitään en ilman kiirettä sais koskaan aikasiks. Tällä hetkellä ehkä eniten ressiä aiheuttaa asunto ja tavarat. Kämppä kun pitäis tyhjentää ja antaa pois sekä keksiä tavaroille joku suht edullinen säilytys paikka. Onneksi äiti on olemassa ja se jaksaa olla apuna. :) <3
Sitten on kaikenlaiset lääkärikäynnit, sukulaisten ja kavereiden näkeminen, viisumi asiat, joulukiire yms yms. Mutta tarpeeksi kun haluaa lähteä niin eiköhän näistä selvitä.
Tässä kuulumisia tällä erää, palaan taas kun jotain uutta tapahtuu.
Cultural Caren Suomen sekä USAn toimistoon vahvistin, että ollaan perheen kanssa tehty perfect match. Siellä olivat oikein iloisia kun sopiva perhe on löytynyt. Sain myös extranettiin näkyville perheen koko hakemuksen ja lisää kuvia (perheen aupair lähetteli mulle jotain kuvia jo s-postiin). Vitsit, ne lapset on kyllä ylisöpöjä. :)
Perheen kanssa on nyt tässä välillä pidetty yhteyttä s-postilla. Ei tosin paljoa mut jonkin verran. He oli just lomalla Floridassa ja au pair oli päässy mukaan. Toivottavasti ne reissailee sillonkin ku mä oon siellä ja pääsen myös mukaan. :P
Suomen toimistosta sanottiin, että viisumipapereiden täyttö ja viisumi haastattelu on seuraava vaihe. Niitä papereita tässä edelleen odottelen, tällä viikolla pitäis tulla. Joulukuun alkuun yritän saada sitten sen haastattelu ajan. Toivottavasti ne mulle viisumin myöntää. :D
Oon kovasti yrittäny tutustua au pair handbookiin ym. mitä hyväksymis paketin mukana tuli. Välillä vaan iskee paniikki jos tulee jotain mitä ei ymmärrä ja sitten on taas sellanen olo, että miten pärjään siellä vieraalla kielellä. Ei niitä vaikeita kohtia onneks paljon oo ollut ja siinähän sitä oppii kun niitä suomentelee.
1,5 kk on aikaa lähtöön ja tekemistä on kyllä yllättävän paljon. Tosin mitään en ilman kiirettä sais koskaan aikasiks. Tällä hetkellä ehkä eniten ressiä aiheuttaa asunto ja tavarat. Kämppä kun pitäis tyhjentää ja antaa pois sekä keksiä tavaroille joku suht edullinen säilytys paikka. Onneksi äiti on olemassa ja se jaksaa olla apuna. :) <3
Sitten on kaikenlaiset lääkärikäynnit, sukulaisten ja kavereiden näkeminen, viisumi asiat, joulukiire yms yms. Mutta tarpeeksi kun haluaa lähteä niin eiköhän näistä selvitä.
Tässä kuulumisia tällä erää, palaan taas kun jotain uutta tapahtuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)