Aika kuluu

Aika se kuluu kovin nopeaa.
12 työpäivää enää jäljellä,
11 jumppaa jäljellä,
27 päivää jouluun,
39 päivää lähtöön.
Ja hirvee kasa asioita hoidettavana, mutta ei osaa aloittaa mistään.

Maanantaina sain vihdoin viisumipaperit. Haastattelu ajan varasin 3.12. Parempi vaan hoitaa mahdollisimman pian alta pois. Vähän kyllä jännittää.

Paljoa en ole yhteyttä pitänyt host-perheeseen. Olen kyllä pari s-postia laittanut ja saanut niihin melko lyhyitä vastauksia. Taitaa olla melko kiireistä. Perhe oli juuri lomalla Floridassa ja sen jälkeen heidän entinen au pair muutaman vuoden takaa oli kylässä viikon verran. Joten varmasti paljon on ollut meneillään. Olisi kiva kuitenkin välillä kuulla kuulumisia niin on ehkä helpompi mennä sitten sinne. Mutta ei pidä olla liian malttamaton. Tämän hetkisen au pairin piti soitella myös tällä viikolla, mutta ei löytynyt aikaa mikä olisi molemmille sopinut. Täytyy yrittää viikonloppuna uudestaan. :)

Vaikka olen super innoissani, että vihdoin pääsen lähtemään ulkomaille kun olen siitä pitkään haaveillut. Paljon odotan uusia ihmisiä ja uusia paikkoja. Silti viime päivinä on muutaman kerran iskenyt paniikki siitä, että kuinka tosi iso ikävä mulla tulee äitiä, isiä, veljeä ja ystäviä. <3 Onneksi ne ajatukset on vaan hetkellisiä ja varmasti ihan normaalia.
Ja pieni ikävä on ihan tervettä!
+ näin toissa yönä "painajaista" USAan saapumisesta. :D

Nyt vielä pari päivää töitä ja sen jälkeen viikonloppuna kahdet pikkujoulut!
Hyvissä fiiliksissä niitä ja viisumihastattelua odotellen.

Marianne